Ypäjä on Kanta-Hämeen keskustalaisin kunta. Viime kunnallisvaaleissa se sai lähes puolet kuntalaisten äänistä. Vaalimatematiikka on sen verran erikoista, että tällä äänimäärällä puolue sai 21 valtuustopaikasta rohmuttua 12, eli keskustalla on kunnanvaltuustossa selvä enemmistö. Kokoomuksella on Ypäjän valtuustossa neljä paikkaa SDP:llä ja vasemmistoliitolla kaksi ja vihreillä yksi paikka.
Keskusta on siis voinut huseerata viimeiset vuodet kunnassa miten on halunnut. Puolueen kannalta tulos ei valitettavasti vakuuta. Kunnan väkiluku on laskenut pitkään eikä talouskaan ole kovin rapeassa kunnossa.
Gallupit povaavat perussuomalaisille jättivoittoa
Keskustan vastuuta voivat muut puolueet käyttää hyväkseen. Jos puolitoista vuotta sitten pidetyt eduskuntavaalit antavat yhtään osviittaa, näin myös tapahtuu. Erityisesti perussuomalaisilla on kova usko itseensä. Viimeisin YLE:n teettämä gallup lupaa perussuomalaisille valtakunnallisesti yli 17 prosentin kannatusta. Perussuomalaisten ehdokasmäärä on noussut Ypäjällä viime kunnallisvaaleista yhdestä viiteen.
Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai Ypäjällä lähes 17 prosenttia äänistä. Keskustan osuus romahti kuntavaalien lähes 50 prosentista eduskuntavaaleissa selvästi alle 40 prosentin.
Myös kaikki muut puolueet menettivät ääniosuuttaan Ypäjällä perussuomalaisille, mutta muiden puolueiden alamäki ei ollut niin suuri kuin keskustan.
Toisaalta eduskuntavaaleissa ypäjäläisetkin saattoivat äänestää ehdokkaita koko Hämeen vaalipiiristä siis Kanta- ja Päijät- Hämeestä. Kun Ypäjältä ei ehdokkaita valtiollisissa vaaleissa edes ollut, meni valtaosa perussuomalaisten, kuten muidenkin puolueiden ypäjäläisistä äänistä Forssaan. Nyt on tyytyminen oman kunnan ehdokkaisiin. Siksi ehdokasasettelu on tärkeää.
Vihreillä ja perussuomalaisilla enemmän ehdokaita kuin viime kuntavaaleissa
Tässäkin suhteessa keskustan tilanne on nyt hankala. Keskusta on saanut toki yhtä paljon ehdokkaita kuin viime kunnallisvaaleissa eli 31. Muut puolueet, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat kuitenkin pystynee t lisäämään ehdokasmääriään, vihreät ja perussuomalaiset reilustikin.
Ehdokkaiden lukumäärällä on merkitystä, sillä eniten puolueessa ääniä saanut ehdokas saa hyväkseen kaikkien puoluetovereidensa äänet, kun valtuustopaikkoja jaetaan. On selvää, että useammalla ehdokkaalla on helpompi saada edes yksi valtuustopaikka kuin yhdellä ehdokkaalla.
Keskustaa rasittaa myös se, että peräti neljä nykyistä keskustavaltuutettua jättää paikkansa. He saivat viime vaaleissa yhteensä lähes 120 ääntä, joka on Ypäjällä paljon. Toisaalta keskustan kannalta on hyvä, että viime vaalien keskustalainen ääniharava Matti Alanko, keskustan piirin puheenjohtaja Markku Leppälahti ja paljon ääniä kerännyt Eija Kara ovat mukana.
Ypäjällä paljon luopujia
Kokoomusta rokottaa erityisesti Pauli Perhon, mutta myös Iris Ojalan poisjäänti. Onneksi koko Ypäjän ääniharava Jari Hepomaa on edelleen mukana. Kokoomuksella on myös selkeästi enemmän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten.
Demareilla saattaa tulla ikävä Simo Suonpäätä, joka viime vaaleissa keräsi yksin neljänneksen puolueen äänistä, mutta ei ole enää mukana. Paikkaavatko muut, etunenässä Pirjo-Riitta Palonen Suonpään jättämän aukon, se jää nähtäväksi.
Myös vasemmistoliitto on menettänyt kolmanneksen puolueen äänistä keränneen Tapio Salon. Veijo Simola ja neljä muuta puolueen ehdokasta ovat nyt vastuussa äänien keräämisestä.
Vihreiden ainoa valtuutettu Juha Lundström on mukana. Jos eduskuntavaaleihin on uskominen ei kasvanut ehdokkaiden määrä tuo lisäpaikkoja.
Perussuomalaisilla on näytön paikka. Ehdokkaita on viisi, mukana viime vaaleissa mukavat 44 ääntä kerännyt Markku Heikkilä. Viidestä ehdokkaasta kolme on eläkeläisiä. On vaikea arvioida onko asia hyvä vai paha. Toisaalta Ypäjällä on eläkeikäisiä yli viidennes väestöstä, Forssan jälkeen eniten koko maakunnassa.