Suomen menestystä EU:n neuvottelupöydissä ei ole viime aikoina juuri kehuttu. Elinkeinoelämän etujärjestöt arvostelevat kovin sanoin Suomen kansallista edunvalvontaa. Mm. rikkidirektiivi ja päästökauppa ovat kovia iskuja yrityselämälle.
- Ainakaan ympäristöasioissa ei voi Suomen kansallista edunvalvontaa kehua, sillä monesti on käynyt niin, että Suomen lähtökohtia ja näkökulmia ei ole otettu huomioon. Meillä ei ole varaa jäädä odottamaan, mitä komissio ehdottaa, vaan pitää jo varhaisessa vaiheessa vaikuttaa komission valmistelutyöhön - siis jo ennen kuin komissio tekee lakialoitteen, Juha Marttila MTK:sta sanoo.
- Kun puhutaan suomalaisista metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta niin on kysymys todella isoista rahoista ja kansallisesta edusta. Kyllä tällä rintamalla on kova vyörytys käynnissä, Marttila lataa.
Vaikka säännöt EU:n sisällä olisivat näennäisesti samat kaikille, Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Tellervo Kylä-Harakan mukaan ne voivat iskeä Suomea kovemmin kuin muita maita, koska Suomi on kaukana ja etäisyydet ovat pitkiä.
Korti pöytään liian myöhään
Mutta miksi Suomi ei virallisessa edunvalvonnassa paremmin pärjää. Keskeisten poliittisten vaikuttajien ja virkamiesten mukaan ainakin yksi merkittävistä syistä on Suomen päätöksenteko- ja neuvottelukäytäntö, tai pikemminkin sen soveltaminen. Suomi myöhästelee EU-pöydistä eli lyö omat korttinsa pöytään ainakin osin liian myöhään.
- Jos vaikuttaminen alkaa vasta silloin, kun komission ehdotus on jo tullut, niin ollaanhan me aika myöhässä. Pitäisi vaikuttaa siinä vaiheessa, kun tiedetään, että komissio jotain valmistelee. Se on varmasti paljon oleellisempi asia. Muodollinen koneisto on mennyt hirveän pitkään siihen, että vasta kun komission ehdotus tulee ja siitä neuvotellaan jonkin neuvoston alla, vaikuttaminen painottuu siihen. Tosiasiassa pitäisi mennä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisin eli enen kuin komissio tekee aloitteen, hallitusneuvos Päivi Janka korostaa.
EU:n lainsäädätö etenee pääpiirteissään siten, että ensin EU:n komissio valmistelee ja tekee tämän jälkeen aloitteen. Sitten neuvosto ottaa asiaan kantaa, ja lopuksi on parlamentin käsittely.
Myös eduskunnan ulkoasiainvalikunnassa Suomen heikkous tunnistetaan. Varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen (kok.) mukaan Suomi ei kuitenkaan aina edes hyvissä ajoin tiedä mitä EU:ssa on tekeillä. Tämä puolestaan johtuu Salolaisen mukaan siitä, että suomalaisia on Brysselin korkeissa viroissa vain vähän.
- Kaikissa poliittisissa asioissa ratkaisevinta on se, että ollaan vaikuttamassa silloin, kun asioita suunnitellaan ja kaavaillaan eli ennen kuin papereita tuodaan pöydälle. Tähän meillä ei aina ole mahdollisuutta, koska meillä ei ole kaikkialla riittävästi suomalaisia virkamiehiä, jotka voisivat etukäteen kertoa, mitä on suunnitteilla, jotta me voisimme sitten etukäteen jo ryhtyä vaikuttamaan, Salolainen kuvailee.
Ongelmana myös riitainen sisäpolitiikka
Toisin kuin Salolainen, Janka näkee ongelmana myös Suomen sisäpolitiikan. Kuudesta puolueesta muodostetun hallituksen keskinäinen kinastelu vie paljon kallista neuvotteluaikaa.
- Siinä on kaksi asiaa: joko ei ole osattu toimia tai ainakin itsellä on myös sellainen tuntuma, että asiat ovat myöskin Suomen sisällä ristiriitaisia. Ja kun ei ole pakko vielä ottaa kantaa, niin ei oteta. Omasta näkökulmasta olisi parempi tehdä kompromissit riittävän ajoissa. Sitten olisi selkänoja, mitä voidaan joka tasolla ajaa; yleisnäkemys, mitä me tahdomme ja mitä me emme halua.
- Sanoisin kyllä, että hämmästyttävän hyvinhän tämä hallitus on pystynyt sopimaan näistä kaikkein vaikeimmista ja isoista euroon liittyvistä kysymyksistä. En mä usko, että mikään muu hallitus olisi pystynyt hoitamaan näitä Euroopan unionin asioita sen kummemmin.
Tulevia miinoja syytä pelätä
Mutta Salolainen myöntää että tulevia miinoja on hyvä syy pelätä ehkä enemmän kuin koskaan. Talouskriisi hallitsee koko poliittista kenttää ja muut asiat tahtovat nyt jäädä toissijaisiksi.
- Jos katsotaan eduskunnassa käytävää keskustelua, niin täällähän on sivuosassa kaikki muut kysymykset. Ja kyllä voidaan sanoa, että saattaa jäädä jotain tärkeää huomaamatta. Se voi käydä joissakin tapauksissa Suomelle kalliiksi - varsinkin, jos meillä ei ole minkäänlaista ennakkokäsitystä siitä, että komissio valmistelee jotain tärkeää asiaa, jolla on suuria kustannusvaikutuksia.
- Totta kai isoissa maissa osataan, ja kun on isot muskelit, niin voi vaikuttaa paljon. Mutta kyllä esimerkiksi britit osaavat hyvin, ja myös Hollanti on aivan erinomainen edunvalvonnassaan, hallitusneuvos Päivi Janka arvioi.
Mutta vaikka Suomen vaikuttaminen ainakin osin näyttää ontuvan, on sitä onnistuttukin.
- Joitakin asioita on hoidettu hyvinkin systemaattisesti ja se on parantunut koko ajan. Uskon, että se vaihtelee toimialoittain ja voi olla ministeriöissäkin eroja ihan osastoittain. Niissä ministeriöissä, joissa on paljon EU-asioita, homma hanskataan hyvin.
- Ei tilanne mielestäni ihan hirveän huono ole. Meillä on kuitenkin ollut vaikutusvaltaa kaikkein suurimmissa ja Suomen kannalta tärkeimmissä asioissa. Esimerkiksi eurokriisissä olemme pystyneet tekemään ehdotuksia jotka myös suuret maat ovat hyväksyneet ja ottaneet huomioon, Salolainen sanoo.
Mutta paremminkin olisi voitu pärjätä, jos Suomi olisi saanut muodostettua ja ilmaistua kantansa aiemmin.
- Kyllä minä niin uskon, Päivi Janka sanoo.