Koulutuksen saatavuus paranee siksi, että kolmen vuoden kuluttua 16 - 18-vuotiaita on nykyistä vähemmän.
Gustafssonin mukaan Kainuun lisäksi nuorille on tarjolla ammatillisia koulutuspaikkoja nykyistä runsaasti enemmän muun muassa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, joissa kasvua on runsaat 11 prosenttia. Tiedekorkeakouluissa aloituspaikkojen määrä kasvaa esimerkiksi Lapissa viisi prosenttia.
Opetusministeri Gustafsson puolustautui luvuilla keskustan arvostelua vastaan eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Tuomo Puumala (kesk.) syytti hallitusta nuorten aloituspaikkojen rajusta leikkauksista ja keskittämisestä ja tivasi sitä, onko koulutuspaikkojen muutoksia laskettu maakunnittain.
Puumalan mielestä hallitus lisää rahoitusta koulutukseen oikealla kädellä mutta raapaisee samalla vasemmalla kädellä paikoin jopa kaksinkertaisen summan pois.
Gustafsson sanoi, että hän ei ole luvannut perua niitä leikkauksia ja säästöjä, joista hallitus on sopinut. Hän toivoi, että keskusta antaisi arvoa hallituksen koulutuspoliittisille linjauksille kuten yhteiskuntatakuulle, jonka osana on koulutustakuu nuorille.