Edellinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo tehneensä kaikkensa, jotta Suomi olisi voinut jäädä EU-parlamentissa tänään hyväksytyn rikkidirektiivin ulkopuolelle.
- Tulin tietoiseksi IMO:n neuvotteluprosessista ja sen ongelmista siinä vaiheessa, kun neuvottelut olivat ohitse, poliittisen vaikuttamisen paikka oli jo mennyt ja vain muodollinen päätös oli tekemättä.
Nykyisin kansanedustajana toimiva Vehviläinen oli liikenneministerinä vuosina 2007 - 2011.
Vehviläisen mukaan hän kuuli sopimuksen aiheuttamasta mahdollisesta lisälaskusta Elinkeinoelämän keskusliiton edustajalta viikkoa ennen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kokousta lokakuussa 2008. IMO päätti kokouksessaan rikkipäästöjen uusista rajoituksista.
- Vein asian Vanhasen hallituksen tietoon. En kuitenkaan saanut hallitukselta mandaattia siihen, että Suomen virkamiesedustajat olisivat kokouksessa ilmoittaneet, että Suomi jää rikkisopimuksen ulkopuolelle.
Päästöjä suitsivan direktiivin mukaan Itämeren laivojen polttoaineessa saa olla korkeintaan 0,1 prosenttia rikkiä aiemman yhden prosentin sijaan. Muutos tulee voimaan vuoden 2015 alussa.
- Tavoitteeni oli, että Suomi saisi siirtymäaikaa vuoteen 2020 saakka, Vehviläinen kertoo.
Varsinkin vientiteollisuus on kovaäänisesti varoittanut direktiivin heikentävän Suomen kilpailukykyä.