Mistä on kyse?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) kertasi Kuopiossa kuntajohtajille kuntarakenneuudistuksen marssijärjestystä. Pienet maaseutukunnat ovat toivoneet, että niiden olosuhteet otettaisiin huomioon vahvojen kuntien kriteereissä. Ministeri Virkkunen ei arvioi vielä, millaisia muutoksia kriteereihin on mahdollisesti tulossa.
- Maaseudun kunnille isoin kriteereistä on, että pitää selvittää noin 20 000 asukkaan kuntaa. Meillä suomalaisen kunnan mediaanikoko on 6 000 asukasta, joka on pieni tehtäviin verrattuna. Maaseutumaisilla alueilla tarvitaan nykyistä vahvempia ja elinvoimaisempia kuntia, kyllä sen pelkkä väestökehitys aiheuttaa, totesi Virkkunen.
Sosiaali- ja terveysministeriön väistyvä kansliapäällikkö Kari Välimäki on arvioinut että sosiaali- ja terveyspalveluita ei voi rakentaa uusien vahvojen peruskuntien varaan, kuten hallitus on linjannut.
Välimäen näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä ei voi toteuttaa kovin monessa paikassa, vaan alueita on noin 20 kappaletta. Ministeri Virkkunen toteaa hallituksen linjan pitävän.
- Kunnat keräävät verot ja järjestävät vastineeksi palvelut, myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaikkialle ei voida muodostaa niin suuria kuntia että ne voisivat ihan kaikki erikoissairaanhoitoon asti järjestämään, mutta suurin osa väestöstä asuu niin suurissa kunnissa että ne pystyvät asiassa hoitamaan kokonaisuuden, linjaa Virkkunen.
Se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan hoitaa, selviää lähiviikkoina kun kunnat saavat niistä ensi kertaa esityksen eteensä. Samalla kunnille annetaan rakennelain luonnos ja tarkennetut kuntarakennekriteerit kommentoitavaksi.
Ministeri Virkkusen mukaan sekä kuntarakenneuudistusta että sote-alueiden hahmotusta tehdään rinnakkain. Hän myöntää kuitenkin, että kuntarakennetta ei voi tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon ehdoilla.