Suurlähettiläspäivillä Helsingissä puhunut Niinistö korosti, että Suomi on hoitanut EU:ssa omat asiansa kohtuullisen hyvin eikä ole kohtuutonta vaatia muilta samaa.
Niinistön mukaan EU:lla on velkakriisin lisäksi meneillään rakenteellinen kriisi, jossa ei ole selvää miten eurooppalainen elintaso ja elämänmalli kyetään säilyttämään.
Eurooppaa tarvitaan Niinistön mukaan myös globaalilla tasolla. Erillään toimien EU-maat eivät kuitenkaan kykenisi erityisemmin vaikuttamaan maailmanpolitiikkaan, Niinistö uskoo.
- Meillä olisi kaikki syyt pyrkiä syventämään myös yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, sanoo Niinistö.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat Niinistön mukaan hyvässä kunnossa. Niinistön mukaan Venäjän kasvu tukee Suomen taloutta ja Suomi pystyy tarjoamaan eväitä Venäjän talouden kehittämiseen.
Merkittävin muutos maiden suhteissa on ollut rajan madaltuminen, arkisen kanssakäymisen ja yhteyksien nopea lisääntyminen, sanoo Niinistö.
Ei kiirettä Natoon
Niinistö otti kantaa myös Suomen Nato-jäsenyyteen. Presidentin mukaan näköpiirissä ei ole tekijöitä, joiden perusteella Suomen tulisi liittyä sotilasliiton jäseneksi.
Jäsenyys edellyttäisi kansalaisten enemmistön tukea.
- Ei pidä luulla, että poliittisen johdon tahdonilmaisu noin vain tämän kelkan kääntäisi, Niinistö sanoi.
Niinistön mielestä Suomi kuitenkin säilyttää mahdollisuutensa hakea Naton jäseneksi.
- Päätös on omissa käsissämme, mutta se ei tarkoita, että päätös olisi tehtävä, hän sanoi.
Presidentin mukaan Suomen on silti syytä kehittää yhteistyötä Naton kanssa, jotta Suomen puolustusvoimista ei tulisi läntisistä yhteyksistä irrallinen "erakkoarmeija".