Turun Sanomat kirjoittaa, että YK epäonnistui vastikään yrityksessään luoda maailman ensimmäinen asekauppaa valvova sopimus. Lähes sata maata haluaa sopimuksen, johon maailman johtavat aseviejät suhtautuvat nuivasti.

Syyrian sisällissota näyttää kansainvälisen asekauppasopimuksen tarpeellisuuden. Ilman maahan tuotuja keveämpiä ja raskaampia aseita ei väkivalta siviiliväestöä kohtaan olisi mahdollista ainakaan nykyisessä laajuudessa.

YK haluaa pakottaa aseviejämaat selvittämään, kuinka helposti kauppatavara päätyy terroristien ja rikollisten käsiin ja rikoksentekovälineiksi ihmisoikeuksia vastaan.

Asekaupassa ja varustelussa liikkuu rahaa vuosittain yli 310 miljardia dollaria.

YK:n sopimus kaatui Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan ehtoihin. EU:n asevientimaat pitivät suunsa supussa.

Aseita edelleen myyvät maat on sidottava sopimuksiin yhtä vahvasti kuin niiden valmistajat. Tämä on välttämätöntä, jos YK:n laajuisesta sopimuksesta halutaan edes auttavasti kattava, lehti kirjoittaa.

Saksassa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua Saudi-Arabian aikeesta ostaa 200 uutta Leopard-panssarivaunua. Qatarkin haluaa ostaa 200 panssarivaunua.

Syyrian ja Egyptin pitäisi toimia varoituksina päättäjäministereille.

Aiemmin keväällä vihreät ja vasemmisto arvostelivat sukellusveneiden toimittamista Israelille. Poliitikoille selvisi, että sukellusveneet voidaan ainakin teoriassa varustaa ydinohjuksin.

Punavihreässä hallituksessa miljardien asekaupat hyväksyneet vihreät haluavat nyt, että Saksa myy aseita vain alueille, jossa niitä ei koskaan käytetä ja ostajille, jotka lupaavat olla niitä käyttämättä, Turun Sanomat lopettaa.

Radikalismi lisääntyy

Etelä-Saimaan mukaan Euroopan talouskriisi on muuttanut ja muuttaa myös eurooppalaisten valtioiden poliittisia asetelmia. Ratkaisun toisensa jälkeen jäädessä tehottomaksi ja kansalaismielipiteiden kiristyessä on jo kysytty, syntyykö jossakin tilaa poliittisille ääri-ilmiöille.

Toistaiseksi sellaisesta ei ole ollut näkyviä merkkejä. Radikalismi toki on nostanut päätään. Mutta, kuten professori Timo Soikkanen STT:n haastattelussa äskettäin totesi: laillisesti ja parlamentaarisesti toimivat liikkeet eivät ole ääriliikkeitä.

Lehti kirjoittaa, että eurokriisin loppua ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Toivoton tilanne ruokkii vihaa, joka voi pahimmillaan purkautua toiminnaksi joko vallassa olevia tai joitakin vielä heikompia ryhmiä, kuten maahanmuuttajia, vastaan.

Ääri-ilmiöiden uhka on siis vahvistunut. Toistaiseksi merkityksellisempää on kuitenkin se, miten taloudellinen poikkeustila on vaikuttanut ja vaikuttaa perinteisten puolueiden linjauksiin ja niiden välisiin voimasuhteisiin.

Vanha jako oikeistoon ja vasemmistoon on yhä vähemmän tätä päivää. Etelä-Saimaan mukaan suuri jakolinja kulkee nyt esimerkiksi euroyhteistyön tiivistäjien ja keventäjien välillä.

Kannatuskyselyillä vaikutusta

Kunnallisvaalien lähestyessä perussuomalaisten kannatus näyttää lähteneen taas nousuun, toteaa Ilta-Sanomat. Viime edustakuntavaalien jytkyvoitosta ehti sulaa melkoinen siivu oppositioon heittäytyneen puolueen kotikutoisten skandaalien noustua perusteltuja poliittisia linjauksia useammin otsikoihin. Ylen heinäkuussa teettämässä mielipidetiedustelussa perussuomalaisten kannatus on kuitenkin noussut kesäkuun 15,6 prosentista 17,5 prosenttiin.

Timo Soinin johtamat perussuomalaiset saavat kiittää kannatuksensa selvästä kasvusta eurokriisin pahenemista, mikä on taas tarjonnut Soinille tilaisuuden toistaa jo tutuksi käynyttä euromantraansa, jonka varaan jytky rakennettiin.

Mielipidetiedustelun tulos on nolo kesäkuussa keskustan uudeksi puheenjohtajaksi valitulle Juha Sipilälle, joka ei ole kyennyt terävöittämään keskustan poliittista julkisuuskuvaa.

Kannatuskyselyiden luvut eivät käänny noin vain hyväksi menestykseksi ensi syksyn kunnallisvaaleissa, joissa tulokseen vaikuttavat ennen muuta onnistunut ehdokasasettelu ja kyky vastata paikallisiin kiistakysymyksiin. Ilta-Sanomat muistuttaa, että kannatuskyselyiden menestyjien on aina helpompi haalia ehdokkaita, sillä häviäjien kelkkaan ei ole mukava lähteä.