Entinen pääministeri Paavo Lipponen on sanonut arvostavansa journalismissa selkeitä ilmaisuja ja vahvoja kannanottoja. Lipponen ei ole koskaan itsekään kaihtanut särmikästä kommentointia. Viimeisin näyttö Lipposen terävästä sanan säilästä saatiin viikonloppuna, kun hän irvaili valtiovarainministeri Jyrki Kataisen leikkivän valtakunnankansleria leikkauslistojen vaatimuksellaan.
Leikkauslistojen laatiminen hyödyttää näinä viikkoina eniten poliittisia irtopisteitä kerääviä. Perusteltukin leikkausesitys tulee tyrmätyksi alta aikayksikön. Vaikka vaaleihin on vielä päivälleen kahdeksan kuukautta, asetelmat erityisesti hallituksen ja opposition riveissä alkavat olla valmiit.
Pääministeri Mari Kiviniemi muistutti aiheellisesti, että hallituksen on syytä pitää työrukkaset tukevasti käsissään, kunnes nykyinen vaalikausi vihelletään päättyneeksi.
Taloussuhdanteiden kirkastuessakaan ei sovi unohtaa yhteiskuntamme kipukohtia. Myönteinen työllisyyskehitys, nuorisotyöttömyyden nujertaminen tai heikompiosaisten tukeminen vaativat päättäjiltä jatkuvaa valppautta.
Hallituspuolueiden parasta vaalityötä on laatia leikkauslistojen sijasta realistisia ja toteuttamiskelpoisia kasvumahdollisuuksien listoja. Talouden tasapainottamisen ei tulisi olla näköalatonta ja vaihtoehdotonta menojen leikkaamista. Leikkurit ovat viimeinen vaihtoehto, vähän kuin ne kuuluisat nahkurin orret, joista ei kukaan entiselleen palaudu, muistuttaa sanomalehti Ilkka.
Vaikeita asioita on lykätty vaalien yli
Vaikeita asioita on lykätty vaalien yli, otsikoi pääkirjoituksensa.
On ymmärrettävää, että Kiviniemi ei halua jäädä poliittiseen historiaan pätkäpääministerinä, joka vajaan vuoden ajan johti käytännössä toimitusministeristöksi jähmettynyttä hallitusta. Tätä uhkaa hän maanantaina torjui keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa.
Keskusta ja hallitus eivät pääministerin mukaan jää vielä odottelemaan uusia vaaleja, vaan paiskivat töitä vaalikauden loppuun saakka. Paljon on kuulemma vielä tekemättä. Paljon olisikin vielä tekemättä. Tosiasia kuitenkin on, että hallitus on työntänyt suurimmat ja samalla poliittisesti vaikeimmat asiat seuraavalle vaalikaudelle.
Kiviniemi perusteli suurten asioiden lykkäämistä sanomalla, että osa asioista voidaan ratkaista vasta vaalien jälkeen, kun niihin on haettu kansalta mandaatti. Itse asiassa tämä lausahdus on tunnustus: Kiviniemi itsekin tuntuu ajattelevan, että hallituksen poliittinen toimintakyky on vajavainen eikä riitä tärkeisiin ratkaisuihin ennen vaaleja.
Reiluus on vaivan väärti
vakuutetaan, että reiluus on vaivan väärti. Lehden mukaan siinä, että tuleva makeisvero koskee myös ksylitolituotteita, ei ole mitään järkeä. Eikä ole siinäkään, että virvoitusjuomaveron kiristäminen nostaa myös makeuttamattomien vesien hintoja.
Johdonmukainen tapa olisi verottaa sokeria, kirjoittaa Aamulehti. Tällä tavalla veron piiriin tulisivat myös älyttömän makeat jogurtit, vanukkaat, keksit ja leivonnaiset, joiden rasitus nykyisen suunnitelman toteutuessa säilyisi ennallaan.
Valtiovarainministeriö on torjunut sokeriveron idean sen toteuttamisvaikeuksien vuoksi. Verotettavaa sokerimäärää ei kuulemma pystyttäisi määrittämään tarkasti, koska tuotteiden ainesosien määrän ilmoittaminen on vapaaehtoista.
Joissain muissa maissa, kuten Tanskassa ollaan kuitenkin ryhtymässä verottamaan nimenomaan sokeria eikä tuotteita, jotka on määritelty makeisiksi tai virvoitusjuomiksi. Onko kohtuutonta toivoa, että Suomessakin virkavalta näkisi sen verran vaivaa, ettei olisi pakko toteuttaa veroja, jotka jo ennalta tiedetään epäreiluiksi?