Ennen päivän ministeriryhmän kokousta Keskustan kärkikaarti parveili kansan parissa soppatykin vierellä Lohjan torilla.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) toteaa, että ensi viikon budjettiriihessä ei väännetä uusista liikennehankkeista Uudellemaalle.

– Täällähän on näitä tiehankkeita jo menossa, kantatie 51 ja Kehä I:n parannustyöt ja iso kysymys on Länsimetron eteenpäin saattaminen, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen toivoo Länsimetron pysyvän 800 miljoonassa

Länsimetron kustannukset nousivat jälleen viimeisimmässä kustannusarviossa, mutta Vehviläinen toivoo, että siinä pysyttäisiin.

– Ministeriöltä on selvä esitys, että valtion osuus on 30 prosenttia 800 miljoonasta eurosta eli 240 miljoonaa. Kaksi vuotta sitten kehysriihessä päätettiin indeksisidonnaisuudesta. Todella vilpittömästi toivon, että tämä nykyinen kustannusarvio pitäisi kutinsa.

Ensi vuonna valtion osuus Länsimetrosta on esityksen mukaan 13 miljoonaa euroa. Rakennusprojektit Kehäradalla ja Kantatiellä 51 nielevät ensi vuonna yhteensä lähes kymmenkertaisen summan. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea ollaan nostamassa yhteensä 10 miljoonaan euroon. Se ei täysin tyydytä maakuntaliittoa.

– Suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen on saatu lisää määrärahoja, vaikka prosentuaalisestikin tuet olisivat nousemassa merkittävästi, niin silti ne jäävät aivan liian pieniksi, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Uudenmaan rahoja ei muualle

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä pitää uhkana, että Seinäjoki-Oulu -radan kiisteltyyn rahoitukseen niistetään Uudenmaan liikennerahoja.

– Liikennepoliittista selontekoa seuraava esitys on nyt mielestäni kohtuullisen hyvä ratkaisu. Uudellemaalle ei ole nyt realistista vaatia enempää, Perälä arvioi.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen vakuuttaa, että Uudenmaan rahat eivät karkaa.

– Ei ole tällaista pelkoa. Näitä on ihan turha asettaa vastakkain, Länsimetroa ja Seinäjoki-Oulu -hanketta.

Maakuntajohtaja Savolaisen muistuttaa kuitenkin tienpidon merkityksestä. Koko maahan ei ole tulossa lisää rahaa perustien pitoon. Tieinfran kunto vaikuttaa suoraan elinkeinoelämään.

– Suomen bruttokansantuotteesta Uusimaa tuottaa reilusti yli kolmasosan ja kyllä se edellyttää, että infra on kunnossa, jotta me pysymme kehityksessä mukana, toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen.