Sosiaali- ja terveysministeriksi noussut keskustan Juha Rehula on keskustalaisen Suomenmaan mukaan sosiaaliasioiden kiistämätön asiantuntija, jota arvostetaan yli puoluerajojen. Alan ministerille onkin välttämätöntä tuntea asiat mahdollisimman laajasti ja perusteellisesti, lausuu
Suomenmaa .
”Ministeriön hallinnonala haukkaa leijonanosan julkisesta taloudesta. Rahantarpeen voi ennustaa vain kasvavan kun suomalaiset näyttävät elävän yhä vanhemmiksi mutta kärsivät samaan aikaan etenkin elämäntapasairauksien yleistymisestä.”
Sairaanhoitomenoja ei millään hallinnonuudistuksilla yksin saada kuriin vaan kansanterveyttä on kohennettava liikunnalla, ja siinäkin mielessä Suomen kuntoliikuntaliiton puheenjohtajana toimiva Rehula on lehden mukaan mies paikallaan.
Rehula aikoo osallistua kesällä Jukolan viestiin ja talvella on vuorossa jokin hiihdon massatapahtumista. Tämän lisäksi Rehula on moninkertainen Lahden Kortteliliigan mestari curlingissa, paljastaa Jouni Mölsä Helsingin Sanomissa. Terveysministerin sädekehää hieman himmentää se, että hän tupakoi. Ministerin suosikkiravitsemusliike on Mölsän mukaan entinen Esson baari eli nykyinen St 1 Hollolassa.
Ei mikään kansanvillitsijä, toteaa
Aamulehti
entisestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajasta. Tampereella huomio kiinnittyi kuitenkin siihen, miten pontevasti Rehula on vaatinut muutosta keskustan toimintatapoihin, ”tulilinjalla on ollut etenkin puoluesihteeri Jarmo Korhonen”.
Tulevasta tehtävästä Aamulehti kirjoittaa, että ”Hyssälän perintö on sen verran levällään, että vajaassa vuodessa Juha Rehula ei ministerinä ehdi ihmeitä tehdä.” Hyvä saavutus olisi jo, jos ministeri ehtisi laittaa sosiaaliturvan uudistusta valmistelevan Sata-komitean ehdottamat uudistukset tärkeysjärjestykseen.
Säätiöiden sisäpiiripeli
Turun Sanomatvaatii tolkkua akateemisen tutkimuksen rahoitukseen. Säätiöt jakavat tieteellisiin tarkoituksiin arviolta ainakin 250 miljoonaa euroa vuodessa ja aimo potti menee jakajien lähipiiriin.
”Tiedeyhteisöt ovat Suomessa pienet ja hakemusten arviointiin pystyvien asiantuntijain joukko suppea. Silti on yllättävää, miten leväperäisesti jääviysnormeihin suhtaudutaan.”
Lehti nostaa esimerkiksi lääketiedettä rahoittavan Sigrid Juseliuksen säätiön asiantuntijalautakunnan, jonka yhdeksästä jäsenestä seitsemän sai tänä vuonna apurahan omalle tutkimusryhmälleen.
”Jääviydet kuitattiin eliminoiduksi sillä, että asianosainen jäsen poistui käsittelyn ajaksi kokouksesta.”
Turun Sanomat pitäisi valistuneena sitä, että varsin itsenäisesti toimivat säätiöt vapaaehtoisesti sitoutuisivat tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeisiin. Lehti ei usko tämän kuitenkaan riittävän vaan vaatii tiukennuksia myös lakeihin.
Antiloopitkin valehtelevat
Kyllä savannillakin osataan, tietää Aamulehden tiedenurkka. Siellä kerrotaan topiantiloopeista, jotka ainoana nisäkkäänä ihmisen lisäksi näyttävät valehtelevan omaksi hyväkseen.
Topiantilooppiuroksilla on tapana varoittaa laumaansa lähestyvästä leijonasta tai muusta kissaeläimestä katsomalla leijonan suuntaan, suipistamalla korviaan ja korskahtamalla. Kenialaisessa luonnonpuistossa antilooppeja tarkkaillut evoluutiobiologi Jakob Bro-Jorgensen huomasi, että kun uroksen reviirille kiima-aikaan saapunut naaras aikoi poistua uroksen lähettyviltä, uros katsoi siihen suuntaan mihin naaras liikkui, suipisti korvansa ja alkoi korskua.
”Se oli huvittavaa, sillä kyseessä oli ilmiselvä vale. Ei siellä mitään leijonia ollut”, kertoo Bro-Jorgensen Aamulehden lainaamassa Science News-verkkopalvelussa. Antilooppiurokset siis valehtelivat itselleen muutaman parittelumahdollisuuden normaalia enemmän.