Keskusta sai 24 paikkaa 59-paikkaiseen maakuntavaltuustoon. Neljä vuotta sitten valittiin 39 maakuntavaltuutettua, joista 19 oli keskustan edustajia.
Toiseksi eniten valtuutettuja eli 12 sai vasemmistoliitto 18,9 prosentin kannatuksellaan. Myös vasemmistoliiton kannatus putosi neljän vuoden takaisesta muutaman prosenttiyksikön. Hieman alle kaksi prosenttiyksikköä kannatustaan sen sijaan kasvatti kokoomus, joka oli kolmanneksi suurin puolue kahdeksalla paikallaan ja 13,8 prosentin kannatuksellaan.
Eniten nousi kuitenkin perussuomalaisten kannatus. Puolue kasvatti kannatustaan lähes nollasta 6,8 prosenttiin.
Äänestysprosentti hieman edellisiä maakuntavaaleja korkeampi
Maakuntavaaleissa äänesti 52 prosenttia kainuulaisista. Äänestysprosentti oli hivenen korkeampi kuin neljä vuotta sitten ensimmäisissä maakuntavaaleissa.
Kainuun maakuntavaalit ovat osa hallintokokeilua. Kunnallisvaalien yhteydessä valittava maakuntavaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa maakunnan kehittämisessä, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, lukio- ja ammattikoulutuksessa sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.
Kainuun vaalijärjestelmää muutettiin kaksi vuotta sitten voimaan tulleella hallintokokeilulain muutoksella, jolloin kuntakohtaisista maakuntavaltuustopaikoista luovuttiin. Koko maakunta toimii yhtenä vaalipiirinä samalla tavoin kuin vaalipiirit eduskuntavaaleissa.
Kainuun hallintokokeilualueeseen kuuluvat Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat. Vaalan kunta nimeää maakuntavaltuustoon kaksi jäsentä, jotka ovat läsnä valtuuston käsitellessä Kainuun aluekehitykseen liittyviä asioita.