- Koululla on oma psykologi ja koko opiskelijaterveydenhuolto on hoidettu hyvin.
Risikon mukaan kouluterveydenhuollossa on tapahtunut 90-luvun lopulla käännös parempaan, vaikka ei sen mukaisesti, mihin olisi tarvetta.
Risikon mukaan mikään yksittäinen palvelu ei pysty estämään tämän tyyppisiä tapahtumia. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveyspalvelut pystyvät usein hoitamaan oireita, mutta ongelmien syihin pitäisi päästä kiinni.
- Ongelmana on, että usein henkilöt, jotka eniten tarvitsevat apua, eivät koe sitä tarvitsevansa. Opettajat ja terveydenhoitajat näkevät oppilaat vain osan aikaa päivästä. Tarvitaankin vanhempia ja kavereita, jotka kertovat, jos muutoksia tapahtuu, Risikko sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kauhajoen kaupunki alkoivat valmistella pari kuukautta sitten hanketta, jolla lasten- ja nuorten palveluja kehitetään.
- Kaupungilla on ollut tässä suhteessa ongelmia, mutta myös halukkuutta kehittää palveluja, Risikko kertoo.
OAJ: Kauhajoki osoitus nuorten pahoinvoinnista
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pitää Kauhajoen väkivallantekoja äärimmäisenä osoituksena lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä.
Kangasniemen mielestä ongelmat eivät poistu pelkästään aseisiin liittyviä säännöksiä kiristämällä tai metallinpaljastimilla.
- Oleellista on tarttua mahdollisimman varhain lasten ja nuorten ongelmiin, Kangasniemi painottaa tiedotteessa.
Halvin ja paras keino tukea lasten ja nuorten kasvua on Kangasniemen mielestä koulun resursseista huolehtiminen. Hän harmittelee, että kunnat ovat kuitenkin lomauttamassa opettajia ja kasvattamassa ryhmäkokoja.
Kauhajoen tapauksesta järkyttynyt ja huolestunut Kangasniemi korostaa, että ampumatapauksen vuoksi kouluille ja opettajille on nyt annettava kaikki tarvittava tuki sekä Kauhajoella että koko maassa.