Rehnin mukaan myös Haagin entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen kanssa yhteistyötä tehnyt Serbia saattaa saada ensi vuonna ehdokasmaan aseman, ja sen myötä jäsenhakemuksia on luvassa muiltakin alueen mailta.

- Useimmilla Länsi-Balkanin mailla on tällä hetkellä jäsenhakemukset valmisteilla. Komissio on koettanut pikemminkin toppuutella ennenaikaisten hakemusten lähettämistä, mutta varsinkin sitten, kun Serbia liikahtaa, on todennäköistä, että myös useat muut tulevat lähettämään hakemuksensa unioniin, Rehn arvioi.

Kaikilla Länsi-Balkanin mailla on mahdollisuus EU-jäsenyyteen sitten, kun ne täyttävät jäsenyyden ehdot. Tästä päätettiin jo vuonna 2003 Thessalonikin huippukokouksessa, ja EU:n huippukokous vahvisti asian viimeksi kesäkuussa.

Kroatian lisäksi varsinaisen jäsenehdokkaan statuksen on Länsi-Balkanin maista toistaiseksi saanut Makedonia. Rehnin mukaan maa on pannut toimeen joitakin vaadittuja uudistuksia, mutta savottaa riittää yhä. Makedonian täytyy vielä täyttää muun muassa oikeuslaitoksen ja vaalijärjestelmän reformeja koskevia ehtoja, ennen kuin komissio voi esittää jäsenyysneuvottelujen aloittamista. "Serbian kehitys hyvällä raiteella" Unionin laajentumista Helsingissä arvioinut Olli Rehn kiitti mahdollisen EU-ehdokasmaan Serbian viimeaikaista kehitystä. Serbia sai kesällä Eurooppa-mielisen hallituksen ja pari viikkoa sen jälkeen Bosnian serbijohtaja Radovan Karadzic luovutettiin Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle. Rehnin ja myös komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson viesti on ollut, että Serbia voi tätä menoa saada ehdokasmaan aseman ensi vuoden kuluessa. Serbian EU-matkassa on kuitenkin vielä mutkia. Hollanti esti alkuviikosta Serbian kanssa tehdyn lähentymissopimuksen kauppapoliittisten osien toimeenpanon, koska Serbia ei sen mielestä ole tehnyt tarpeeksi yhä vapaalla jalalla olevien sotarikollisten kuten kenraali Ratko Mladicin kiinni saamiseksi. Rehnin mukaan komission mielestä Serbia on kuitenkin jo viime aikojen toimillaan osoittanut, että se on valmis täyteen yhteistyöhön Haagin kanssa ja tekee jo nyt kaikkensa sotarikollisten kiinni saamiseksi. Painopiste kaakossa ja idässä Rehn kuvaa vuotta 2009 paitsi Länsi-Balkanin, myös itäisen kumppanuuden vuodeksi. EU tulee jatkossa tiivistämään yhteistyötään esimerkiksi Ukrainan kanssa, kuten EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa viime viikolla sovittiin. - Ukraina-kokous oli merkittävä askel. EU ja Ukraina tulevat tiivistämään yhteistyötään politiikan, talouden ja lainsäädännön aloilla. Päätimme myös aloittaa neuvottelut ukrainalaisten mahdollisesta viisumivapaudesta unioniin, ja neuvottelut kattavasta vapaakauppasopimuksesta ovat jo käynnissä, Rehn listasi. Keskustelu Ukrainan jäsenehdokkuudesta ei ole toistaiseksi ajankohtainen, mutta Rehnin mukaan maalle ei kuitenkaan kannata sanoa "ei koskaan". - Euroopan vakauden kannalta on tärkeää, että Ukraina on saanut selvän signaalin siitä, että se voi lähentyä unionia, jos jatkaa uudistuksia. Ukraina pitää saada ankkuroitumaan pysyvästi eurooppalaisiin arvoihin, ja onnistuessaan se voi viestittää myös muille alueen maille kuten Valko-Venäjälle, että muutos on todella mahdollinen, Rehn sanoi. Kaukasus-kriisi korosti Turkin tärkeyttä EU:lle Kaukasuksen kriisi on Rehnin mukaan korostanut myös jäsenehdokasmaa Turkin strategista merkitystä unionille. Komissaari sanoi toivovansa, että energia-asioita koskeva neuvotteluluku saataisiin avattua Turkin jäsenyysneuvotteluissa mahdollisimman pian.

- Se on sekä EU:n että Turkin intresseissä eikä vähiten siksi, että esimerkiksi Nabucco-kaasuputki on tärkeä sekä Euroopan että Turkin energiansaannin monipuolistamisen takia. Siksi on tärkeää, että pystymme yhtenäistämään pelisääntöjämme energiapolitiikassa, Rehn totesi.