Turun Sanomat kirjoittaa, että akuuttien talousmurheiden varjoon on jäänyt se, että turvallisuuspolitiikassakin on päivitystarpeita. Lehti kertaa turvallisuuspolitiikan näyttämön tapahtumia: Kiina ja Venäjä varustautuvat entistä määrätietoisemmin. Afganistanissa, Lähi-idässä, Persianlahdella, Somaliassa ja Sudanissa on edelleen rauhatonta.
Yhdysvallat on vetänyt tilanteesta johtopäätöksensä. Se on siirtänyt sotilaallista voimaansa Aasiaan ja Tyynellemerelle ja vetänyt suorituskykyään Euroopasta. Lehden mukaan Naton eurooppalaiset jäsenmaat eivät kuitenkaan ole johtopäätöksestä yksinomaan mielissään.
Turun Sanomat valottaa, että Nato-huippukokouksen pääaiheeksi nousseessa Afganistanissa suuri kysymys on, miten vetäytyä hallitusti ja siirtää vastuu Afganistanin omille joukoille. Operaatio on vietävä loppuun. Suomi on paneutunut poliisien kouluttamisen lisäksi siviilikriisinhallintaan ja erityisesti naisten aseman parantamiseen Talibanin terrorisoimassa maassa. Tehtävä vaikuttaa kuitenkin loputtomalta, kommentoi Turun Sanomat.
Suomi haluaa tosiystäväksi
Iltalehti kertoo, että Nato-kokouksen taustakeskusteluissa puhutaan sotilasliiton tulevaisuudesta ja Euroopan asemasta siinä. Heikentyvä Eurooppa uhkaa jäädä syrjäkulman asemaan.
Iltalehti hämmästelee, että juuri ennen Chicagon kokousta Suomi pyörsi aiemman kielteisen kantansa osallistumisesta Nato-maa Islannin ilmavalvontaan. Nyt yht'äkkiä sille näytettiin vihreää valoa pohjoismaisena yhteistyöhankkeena.
Iltalehti arvelee, että Suomen allekirjoittama Naton rauhankumppanuusohjelma on Yhdysvaltojen mielestä tehtävänsä tehnyt. Jatkossa laajaa ja kirjavaa kumppanijoukkoa aiotaan karsia ja keskitytään tosiystäviin. Lupautumalla Islannin ilmavalvontatoimintaan Suomi tekee itseään tykö Yhdysvalloille ja liputtaa haluavansa kuulua jatkossa tähän tosiystävien piiriin, kirjoittaa Iltalehti.
Eutanasia on herkkä asia
Tiistain sanomalehdet ottavat kantaa myös armokuolemaan. Helsingin Sanomien mukaan vihreiden eutanasiakanta osui herkkään paikkaan. Lehti pohtiikin, mahtoivatkohan vihreät itsekään arvata, millainen kohina heidän eutanasiamyönteisestä kannastaan syntyy.
Ensimmäisenä vihreille älähti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja sitten kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen. Vihreiden linjaus puhuttaa myös internetissä. Helsingin Sanomat sanoo, että ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen vihreiden linjausta voi pitää siinä mielessä hyvänä, että se on herättänyt keskustelua tärkeästä periaatteellisesta asiasta.
Helsingin Sanomien mielestä puolueiden erilaiset eutanasiakannat kuvastavat suomalaista politiikkaa hyvin: täydelliset ääripäät mahtuvat samaan hallitukseen.
Hätähuuto saattohoidon puolesta
Myös Aamulehti ottaa kantaa eutanasiakeskusteluun. Lehti kertoo pääkirjoituksessaan maaliskuisesta kyselystään, jonka mukaan 77 prosenttia hyväksyisi armokuoleman.
Lehdestä ei liene epäilystäkään siitä, että armokuoleman suuri kannatus kertoo epäluottamuksesta terveydenhuollon kykyyn tarjota kuolevalle ihmiselle laadukasta saattohoitoa. Aamulehden mukaan armokuoleman vahva kannatus pitäisikin nähdä ennen kaikkea hätähuutona hyvän saattohoidon puolesta. Epäluottamus terveydenhoitoa kohtaan on lehdestä kaikkea muuta kuin hyväksyttävä syy armokuoleman kannatukselle.
Niin kauan kuin oikeus arvokkaaseen kuolemaan ei toteudu, eutanasiakeskustelu on Aamulehdestä vaarassa luisua eettisesti huteralle pohjalle. Vaarallisilla vesillä ollaan, jos elämälle pannaan hintalappu ja armokuolemaa aletaan vähänkin pitää vaihtoehtona laadukkaalle ja inhimilliselle hoidolle, linjaa Aamulehti.