Savon Sanomat kommentoi pääkirjoituksessaan Varkauden veritekoa. Lehti pohtii puukotuksen taustoja ja kertoo, että suomalainen yhteiskunta teki jo pari-kolme vuosikymmentä sitten arvovalinnan, jonka mukaan mieleltään sairaiden laitoshoidosta siirrytään pääsääntöisesti avohoitoon. Väistämättä joutuu ajattelemaan, onko avohoito ja siihen liittyvä seuranta järjestetty niin hyvin, että ihmiset voivat kulkea turvallisin mielin tutuilla kotiteillään - lehti miettii.
Savon Sanomat toteaa ajan hengen korostavan yksilön oikeuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa omia halujaan. Vaikka ulkoisesti eletään joukkoyhteiskunnan aikaa, ihmiset ovat kuitenkin yksinäisempiä kuin koskaan. Savon Sanomat sanookin, että yksin jätetty ihminen on vaarallisimmillaan kuin harhautunut ohjus: osuu kehen osuu kuolettavin seurauksin.
Häpeää nälkämaalla
Turun Sanomat pohtii nälkämaan lottovoitoksi kutsutun kaivosyhtiö Talvivaaran ympäristöongelmia. Lehden mielestä Talvivaarasta on tullut häpeäpilkku.
Ensin kaivokselle on myönnetty ympäristölupia hatarin perustein. Ankarista päästöistä huolimatta toiminta on saanut jatkua ennallaan. Kaivoksen valvonnan saamattomuus on saattanut häpeään myös ympäristöministeri Ville Niinistön, lehti suomii.
Turun Sanomat kirjoittaa, että uusista kaivoksista toivotaan pelastusta muuallakin maassa. Toivottavasti ympäristönsuojelu varmistetaan tulevissa hankkeissa paremmin kuin Talvivaarassa. Huonommin tuskin voisikaan, lehti parahtaa.
Pokaali Pirkko Ruohonen-Lernerille
Jos poliittisissa piireissä alettaisiin jakaa viilipytty-pokaaleja esimerkillisestä kasvatustyöstä, niistä ensimmäinen pitäisi ojentaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Pirkko Ruohonen-Lernerille. Näin toteaa pääkirjoitustoimittaja Maiju Lemettinen Ilkan kolumnissa.
Lemettisen mukaan Pirkko Ruohonen-Lerneristä on kypsynyt tällä vaalikaudella persoona, jonka harvakseltaan putoavia lauseita odotetaan ja tulkitaan kuin sateenkaaren ilmestymistä taivaalle. Ruohonen-Lerner voisi myös antaa stressinsiedon oppitunteja kollegoilleen.
Maiju Lemettisen mielestä Ruohonen-Lerneriltä nähtiin huippusuoritus sähköpostiviestittelyn karattua vääriin osoitteisiin. Vain omalle ryhmälle tarkoitettu vastaus James Hirvisaaren erottamiskähinästä levisi koko eduskunnalle ja edelleen mediaan. Jos nainen olisi tuolloin toivonutkin tulleensa maan nielaisemaksi, hämmennyksestä ei ollut enää toimittajien edessä tietoakaan.
Maiju Lemettistä kiinnostaisi tietää, oliko sähköpostin laaja jakelu sittenkään vahinko. Saattoihan se olla nerokas, poliittisesti harkittu napinpainallus, hän kirjoittaa.
Kotouttamispolitiikka arvioinnin alle
Keskisuomalainen vaatii maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen enemmän huomiota. Tilastokeskuksen mukaan syrjäytyneitä on eniten maahanmuuttajataustaisissa nuorissa. Keskisuomalainen luonnehtii, että maahanmuuttajanuoret joutuvat epäkiitolliseen tilanteeseen elämään kahden kulttuurin välissä ja tämä taiteilu ei aina onnistu. Toisaalta maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski kertoo paljon myös suomalaisesta kotouttamispolitiikasta.
Lehti sanoo, että torjutuksi tuleminen, epäluulo ja syrjintä eristävät maahanmuuttajat suomalaisesta yhteiskunnasta. Siitä on enää vain pieni askel epätoivottaviin ilmiöihin, kuten rikollisuuteen. Keskisuomalainen vaatiikin kotouttamispolitiikkamme uudelleen arviointia.