Miltä ammattilaisen arki on Italiassa maistunut?

Koponen: Ihan hyvältä on maistunut. Nyt saa tehdä sitä työtä mistä todella tykkää. Päivät on ihan täynnä koripalloa, koska me harjoitellaan kaksi kertaa päivässä. Koriksen ehdoilla totta kai mennään, mutta tosi hienosti on ensimmäiset kuukaudet sujunut.

Viidessä pelissä vastuuta on tullut noin 12 minuuttia per peli. Oletko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen?

Koponen: En voi sanoa, että olisin tyytyväinen, mutta kyllä mä sen tiesin, kun Bolognaan tulin, että vaikeaa se aluksi tulee olemaan. Olin ensimmäisen kuukauden treeneistä pois EM-karsintojen takia, joten tiesin kyllä, ettei valmentajaa ole kovin helppoa vakuuttaa omasta osaamisesta. Lisäksi Earl Boykins on pelannut samalla paikalla tosi hyvin ja isoja minuutteja. Pitää vaan harjoituksissa tehdä enemmän duunia ja sitä kautta saada lisää peliaikaa.

Viime vuonna Hongassa pelasit isossa roolissa reilusti yli 30 minuuttia per ottelu. Onko sinulla ollut vaikeuksia nyt, kun tulet pelistä mukaan vaihtopenkiltä?

Koponen: On tämä ihan erilainen tilanne, koska viime kaudella joutui välillä jo ehkä vähän säästelemään voimia kentällä. Nyt pitää löytää se juttu. Kun kentälle pääsee, pitää ne minuutit vetää ihan täysiä ja kovalla energialla. Sitä kautta yritän auttaa sitten joukkuetta.

Joukkueen keski-ikä on lähes 30 vuotta. Kuinka kokeneet pelimiehet ovat ottaneet sinut vastaan?

Koponen: Ihan hyvin. Kaikki pelaajat meidän jengissä ovat kokeneita ammattilaisia ja monet pelaajat ovat kiertäneet jo tosi kauan Euroopan huippusarjoja. Välillä tulee kyllä vähän junnufiilis, koska toiseksi nuorin pelaaja on 25 -ja muut noin 30-vuotiaita.

Päävalmentaja Renato Pasquali sai potkut reilu viikko sitten ja tilalle tuli Matteo Boniciolli. Millä tavalla valmentajan vaihdos vaikuttaa sinuun rooliisi joukkueessa?

Koponen: Toivottavasti saisi ainakin lisää peliaikaa ja vastuuta. Nyt kaikki pelaajat ovat samalla viivalla ja kaikkien pitää näyttää taas mitä osaa kentällä tehdä. Tämä on myös mulle loistava tilaisuus vakuuttaa uusi valmentaja.

Osaatko sanoa, mitä syitä Pasqualin potkujen takana on. Olette kuitenkin sarjassa neljäntenä?

Koponen: Onneksi mun ei tarvitse tehdä näitä päätöksiä. En mä pysty sanomaan mitään yhtä syytä potkuihin. Tämä on kuitenkin kilpaurheilua ja meillä on tälle kaudelle tosi kovat tavoitteet. Seuran omistaja katsoi ehkä, että näillä opeilla ja ohjeilla menestystä ei olisi tulossa, joten ehkä se halusi tehdä päätöksen jo alkukaudesta.

Mitä ajatuksia kirjainyhdistelmä NBA tällä hetkellä herättää?

Koponen: Nyt on tarkoituksena jatkaa kehittymistä ja pelata mahdollisimman hyvin. NBA on edelleen tavoite ja unelma. Ei asiat ole sen suhteen mihinkään muuttunut. Mulla on neljän vuoden sopimus Bolognan kanssa eli tavallaan ei ole kiire mihinkään. Jos kutsu joku päivä sinne tulee, niin olen sitten valmiimpi pelaajana. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tulleessaan, mutta kyllä NBA on edelleen mun suuri unelma ja tavoite, jonka eteen tehdään töitä joka päivä.

Kuinka hyvin Italian kieli on jo hallussa?

Koponen: Ei kovin hyvin. Ihan jotain pieniä sanoja sanontoja on tarttunut, mutta ei vielä pysty kommunikoimaan ollenkaan. Se ei tuo kuitenkaan mitään ongelmia, koska kaikki puhuu harjoituksissa kuitenkin Englantia. Tavoitteena olisi kuitenkin, että vuoden päästä pystyisi jo puhumaan Italiaa sujuvasti.

Kuinka hyvin olet kotiutunut Bolognaan?

Koponen: Tosi hyvin, vaikka en ole mitään muuta ehtinyt nähdä kuin treenisalin ja oman kämpän. Ei ole hirveästi ollut aikaa tutustua kaupunkiin. Olen vasta kerran ehtinyt Bolognan keskustaan. Seuraavana vapaapäivänä olen ajatellut lähteä kiertelemään kaupungin nähtävyyksiä

Kuinka tutuiksi pizzat ja pastat ovat tässä parin kuukauden aikana tulleet?

Koponen: Kyllä niitä on aika paljon jo tullut syötyä. Pasta on ihan sairaan hyvää ja mozzarellajuustoa on tullut syötyä ihan urakalla niin Parman kinkun kuin tomaatin ja basilikan kanssa. Pitäisi varmaan pikku breikki pitää niistäkin ettei kyllästy.

Oletko potenut koti-ikävää?

Koponen: Ei ole kotia tarvinnut ikävöidä, koska koko ajan on kova kiire koriksen takia, mikä on tietysti hyvä asia. Tietysti välillä tulee ajateltua kavereita ja tuttuja asioita Suomessa. Nyt tilanne on tosin helpottunut entisestään, kun tyttöystävä tuli tänne muutama viikko sitten.

Koska pääset seuraavan kerran vierailulle Suomeen?

Koponen: Ensi kesänä vasta, koska jouluna ei ehdi. Meillä on peli 25. päivä.

Mitä toivot joulupukilta?

Koponen: Toivottavasti Suomesta tulee suklaata tai vastaavaa. Äiti ja tyttöystävän vanhemmat on tulossa Italiaan jouluksi, joten vietämme perinteisen suomalaisen joulun.

Mitä toivot vuodelta 2009?

Koponen: Terveyttä ja sitä, että kehitys koripalloilijana jatkuisi edelleen. Toivottavasti kaikki vaan sujuisi suunnitelmien mukaan.