Mistä on kyse?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vieraili Kotkassa kansallisessa kaupunkifoorumissa keskiviikkona. Hänen mielestään hallituksen aiemmin asettamaa aikataulua kuntauudistukselle ei ole tarpeen muuttaa. Tavoitteena on, että lainsäädäntöpohja ja rakenneratkaisut olisi mahdollisimman pitkälle valmiina vuoteen 2015 mennessä. Virkkunen kuitenkin uskoo, että osa kuntien yhdistymisestä menee vuoteen 2017.
- Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on hyvin paljon valmiutta lähteä tekemään kuntajakoselvityksiä, ja se on myönteinen asia. Näyttää siltä, että täällä olisi hyvät mahdollisuudet koota vahvempia kuntia ja lisätä alueen elinvoimaa.
Kuntaselvitysalueista toivotaan suuria
Virkkunen myös vakuuttaa olevansa valmis käymään jatkoneuvotteluja kuntien kanssa siitä, miten asiassa edetään ja miten valtio voi tukea kuntia. Etelä-Kymenlaakson kunnista ainoastaan Hamina ei halua lähteä tässä vaiheessa minkäänlaisiin kuntaselvityksiin.
- Toisaalta Haminakin toi vastauksessaan esiin, että tällä alueella tulisi jatkossa olla kaksi kuntaa. Ja kannattaa muistaa, että kuntaselvitys ei sinänsä sido mihinkään, vaan lopulta valtuustot päättävät, muistuttaa Virkkunen.
Hän ei toistaiseksi osaa sanoa kuinka monta kuntaa Kymenlaaksossa tulisi olla.
- On kuitenkin parempi, että selvitysalue on suuri kuin liian pieni. Suuremmalla alueella on helpompi arvioida sitä, miten kuntien yhdistymiset voisivat toteutua.
Iitin osalta keskustelu jatkuu
Pohjois-Kymenlaaksossa Iitti on suhtautunut kielteisesti ajatukseen, että sen tulisi liittyä osaksi Kouvolaa. Sen sijaan Iitti haluaisi kuulua Päijät-Hämeeseen ja olla mukana Lahtea koskevissa kuntaliitosselvityksissä.
- Monet päivittäiseen työssäkäyntiin liittyvät asiat puoltavat Kouvolan suuntaa, mutta toisaalta Iitti on rakentanut omia palveluitaan Päijät-Hämeen suuntaan. Eli keskustelu varmasti jatkuu, toteaa ministeri Virkkunen.
Osa kunnista haluaisi mieluiten pysyä itsenäisenä ja pienentää menojaan lisäämällä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Ministeri Virkkunen pitää järjestelyä kuitenkin epäselvänä.
- Selkeämpi malli on se, että verotulot ja valtionosuudet tulevat samaan pottiin ja yhteinen valtuusto päättää, miten palvelut järjestetään. Kyllähän se olisi tavattoman monimutkaista, jos rahoitusvastuu ja järjestämisvastuu eivät olisi samalla valtuustolla, huomauttaa Virkkunen.