Mistä on kyse?
Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti Etelä-Karjalaan vain yhtä kuntaa. Kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan tällä varauduttaisiin alueen väestörakenteen kehitykseen vuoteen 2030 mennessä. Ministerin mielestä nykyisten kuntien roolia sopii pohtia, jos suurin osa palveluista on siirretty toiselle organisaatiolle.
- Päätöksentekijän näkökulma on usein se, että kunnassa ei ole kovinkaan paljon vaikutusvaltaa, jos suurin osa budjetista on siirretty toiselle taholle ja kunta on vain laskujen maksaja.
Lähidemokratia noussut ykköskysymykseksi
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja oikeusministeri Anna-Maija Henriksson ovat pyytäneet erityisasiantuntijoita, tutkija Ritva Pihlajaa ja tutkija Siv Sandbergia Åbo Akademista selvittämään keinoja lähidemokratian vahvistamiseksi. Lähidemokratia nousi kuntien kuulemiskierroksella kuumaksi kysymykseksi.
- Tämä kuntauudistus on iso ja pitkä prosessi. Kun saamme vähitellen lisää tietoa siitä, miten hallinto järjestetään ja mitä se tarkoittaa palveluille, niin varmasti ihmisten on helpompi ottaa kantaa.
Virkkusen mukaan lainsäädäntö antaa jo nyt mahdollisuuden toteuttaa lähidemokratiaa ja kunnissa toteutetaan sitä hyvin eri tavoin. Kuntauudistuksen yhteydessä pohditaan pitäisikö lailla säätää joitain vähimmäisvaatimuksia. Esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti suurkunnassa olisi vaalipiirejä, joista valittaisiin suuren kunnan valtuustoon alueensa edustajia.
- Nyt selvitämme juuri istuisiko tällainen malli meille. Nytkin meillä on kuntaliitosten yhteydessä valittu tietyn alueen edustajia hallituksiin ja lautakuntiin, jotta alue tulee riittävästi huomioonotetuksi.
Virkkusen mielestä ei ole pelkoa, että kiintiövaltuutettu ajaisi vain oman alueensa etua.
- Kyllähän valtuutetun tehtävä on tietenkin pyrkiä arvioimaan asioita kaikkien kuntalaisten kannalta.
Jos suurkuntaan perustettaisiin kunnanosavaltuustoja, niillä pitäisi olla todellista valtaa. Tällä hetkellä joissakin Suomen kunnissa on kunnanosalautakuntia.
- Jos ne ovat vain pelkkiä lausunnonantajia, niin se ei ole kovin motivoivaa. Siksi mielestäni on tärkeää, että näillä kaupunginosalautakunnilla on omaa päätösvaltaa ja määrärahoja, joita voi käyttää oman alueen kehittämiseen. Joissakin kaupungeissa tämä on viety pitkälle, jopa niin, että se päättää alueen palveluista, sanoo Virkkunen.
Liikkeellä oikeaan aikaan
Kuntaministeri Henna Virkkunen ei pidä poliittisena itsemurhana viedä kuntauudistusta eteenpäin kunnallisvaalien alla.
- Tämä on ainoa oikea tapa tehdä merkittävää uudistusta niin, että sitä pidetään vaaleissa esillä. Nykyiset hallituspuolueet pitivät tätä esillä jo eduskuntavaaleissa. Ei ole mitään syytä unohtaa uudistusta vaalien ajaksi, sanoo Virkkunen.
Monet hätkähtivät ministeriön työryhmän kuntakarttoja. Ministerin mukaan niillä ei pyritty provosoimaan, vaan työryhmä rakensi kartat arvioituaan sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pystyttäisiin järjestämään kuntapohjaisesti.
- Työryhmä ei katsonut pelkästään tämän päivän ongelmia vaan vuoteen 2030 saakka. Miten siihen mennessä alueen väestörakenne muuttuu ja miten saataisiin aikaan riittävän vahva kokonaisuus, perustelee Virkkunen.
Virkkunen näkee, että Etelä-Karjalassa on valmiutta selvittää kuntaliitoksia, sillä alueella on tehty niitä jo aiemmin.
- Niillä alueilla, joilla kuntaliitoksia ei ole tehty, ovat pelot suurimmat. Ja niillä alueilla, joilla on jo kokemusta, suhtaudutaan realistisemmin. Tiedetään mitä mahdollisuuksia siihen liittyy ja toisaalta tiedetään myös sudenkuopat, sanoo kuntaministeri Virkkunen.