Ministeri Rehn seurasi läheltä, miten lasten oikeuksien sopimusta tehtiin tasan 20 vuotta sitten. Rehn on myös muun muassa YK:n tehtävissä nähnyt miten pahaa ihminen voi toiselle tehdä, lapsillekin. Hän muun muassa kertoo miten sissiryhmät värväävät lapsisotilaita edelleen. Lasten oikeuksien sopimus ei siis toteudu kaikkialla.
- Tuskin koskaan toteutuukaan, koska sotia ja konflikteja on niin vaikea välttää. Aina on vallanhimoisia ihmisiä ympäri maailmaa. Se, että on rauha, on paras lasten oikeus. Rauha massa ja kodissa, Rehn pohtii.
Lasten oikeuksien eteen pitää hänen mukaansa tehdä koko ajan töitä. Asia pitää ottaa esille puheissa, mutta myös käytännössä pitää toimia.
- Se on minun tapani. Pystyn tekemään pikkuriikkisen, mutta kun meitä pikkuriikkisen tekijöitä on paljon, niin eiköhän sillä ole merkitystä.
Ei aina Suomessakaan
Suomessa lastenoikeudet, ainakin perusoikeudet, täyttyvät helposti. Käytännössä kaikilla on ruokaa, asuinsija ja perusopetus. Lasten oikeuksiin kuuluu kuitenkin muita asioita. Ministeri Rehnin mukaan lasten ei anneta olla tarpeeksi kauan lapsia. Lisäksi välinpitämättömyys ja kiire nakertavat suomalaisia lasten oikeuksia.
- Voin pahoin kun näen miten lastensa kanssa kulkevat vanhemmat pälpättävät kännykkään koko ajan. Kun olemme lasten kanssa, annetaan se aika heille kokonaan. Niin emme pirstoudu ja lapsemme ansaitsevat aikamme, Rehn toteaa.
Hän muistelee, miten omassa lapsuudessaan perheen yhdessäolo toi hänelle paljon iloa.
- Yhteisellä ajan viettämisellä ei ole edes mitään tekemistä varallisuuden kanssa, Rehn vielä toteaa.
Eriarvoisuus kasvaa
Uuden lastensuojelulain tultua voimaan, ovat lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyneet Turussa. Sinänsä huolestuttava asia on kuitenkin Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelujohtajan Sirpa Kurosen mukaan myös merkki lasten oikeuksien toteutumisesta.
- Laissa on tarkat ohjeet missä vaiheessa on tehtävä ilmoitus. Lasten terveys, turvallisuus tai hyvinvointi on silloin vakavasti uhattuna. Ilmoituksia tehdään nykyään enemmän, mikä kertoo ongelmista, mutta myös siitä, että ongelmiin kiinnitetään huomiota ja puututaan, Kuronen toteaa.
Turussa on myös tehty kouluterveydenhoidossa kysely, jonka perusteella 85 prosenttia lapsista ilmoittaa voivansa hyvin. Määrä on parempi kuin Suomessa keskimäärin. Kuitenkin Kuronen toteaa, että eriarvoisuus on kasvamassa. Henkilöillä, perheillä ja lapsilla, joilla on mennyt hyvin, menee entistä paremmin. Vastaavasti ongelmat kasautuvat eräiden niskaan. Kurosen mukaan peruspalvelut ja varhainen puuttuminen ovat sosiaali- ja terveyspuolen näkökulmasta tärkeitä.
- Esimerkiksi neuvolat näkevät käytännössä kaikki perheet. Siellä varhaisessa vaiheessa tehty ongelmien havaitsemisessa ja mahdollisesti niihin puuttuminen on pois vaikeammasta hoidosta tulevaisuudessa, Kuronen sanoo.