Itselleni tulee näinä päivinä täyteen vuosi ministerinä. Kulunutta vuotta on leimannut synkistynyt talouden tilanne. Hallituksessa emme ole kuitenkaan vaipuneet synkkyyteen, vaan pyrkineet pitämään kotimarkkinat liikkeessä ja investoimaan tulevaisuuteen.
Valtion tuella on käynnistetty satoja rakennushankkeita, kannustettu verovähennyksillä suomalaisia hankkimaan palveluita ja lisätty tuntuvasti koulutusmahdollisuuksia.
Viime vuodet Suomi on kuulunut niihin valtioihin, jotka ovat hyötyneet globalisaatiosta ehkä eniten. Ennennäkemättömän maailmantalouden taantuman seurauksena vientimme on käytännössä pysähtynyt, eikä nopeaa nousua ole odotettavissa.
Pieni valonpilkahduskin tosin nähtiin tuoreimmassa talouskatsauksessa, jonka perusteella Suomen talous kääntyi heinä-syyskuussa hitusen plussan puolelle: bruttokansantuote kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Edellisvuoden tasosta ollaan kuitenkin yli yhdeksän prosenttia jäljessä.
Ensi vuodesta odotetaan vielä talouden suhteen vaikeaa. Tämän tietäen hallitus ei ole lähtenyt leikkaamaan palveluita tai kiristämään verotusta, vaan valinnut tietoisesti velkaantumisen tien. Kokoomukselle on tärkeää, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tämän taantuman jälkeenkin. Siksi meille on ollut tärkeää investoida tulevaisuuteen, koulutukseen, ja toisaalta varmistaa että kunnat kykenevät tässä tilanteessakin järjestämään ihmisille tärkeät palvelut.
Valtio on tukenut kuntia muun muassa vahvistamalla valtionosuuksia, lisäämällä kuntien jako-osuutta yhteisöverosta ja poistamalla työnantajamaksuja. Silti Keski-Suomen kunnissakin on nyt verotulojen pudottua talous kireällä.
Vaikka tällaisessa tilanteessa usein halutaan valtiota apuun, täytyy muistaa, että tällä hetkellä valtio velkaantuu niinkin hurjaa vauhtia kuin 25 prosenttia menoistaan. Kuntapuoli velkaantuu kolme prosenttia.
Kyllä Suomi velkaantumista vielä kestää, mutta vuosikausia sama tilanne ei voi jatkua. Meillä tilanteen tekee erityisen hankalaksi väestön ikärakenne. Seuraavina vuosina kymmenet tuhannet suuriin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät eläköityvät, ja työelämästä poistuu näin suuri määrä osaamista ja työvoimaa. Työikäiset ikäluokat ovat sen verran pieniä, että huoltosuhteemme muuttuu varsin raskaaksi.
Jatkossa ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että kaikki työikäiset ja työkykyiset ovat työssä. Erityisesti on satsattava työelämän kehittämiseen niin, että ihmiset myös viihtyvät työssään ja jaksavat tehdä nykyistä pidemmän työuran. Kansantalouden kannalta työuran pidentäminen on yksi avainasioista. Jos suomalaisten työuraa saataisiin pidennettyä yhdellä vuodella, sen vaikutus valtiontalouteen olisi kolmen miljardin euron luokkaa.