Helsingin yleisurheilun MM-kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanerva pitää MM-kilpailuja kautta aikojen suurimpana suomalaisuuden hankkeena ja suomalaisen yleisurheilun näyttöpaikkana.
Ilkka Kanerva valaa uskoa kenttäväkeen.
- Tapahtuman ideana on saada koko suomalainen yhteiskunta ja seurakenttä sekä erilaiset sidosryhmät tiukasti mukaan näkemään MM-kilpailut yleisurheilun suurena voimannäyttönä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli neljä miljardia tv-katsojaa ympäri maailmaa näkee useita kertoja viikossa aidon kuvan Suomesta, Kanerva muistuttaa.
Kanerva uskoo, että Helsingin yleisurheilun MM-kilpailut muistetaan vuosikymmenten päästä monestakin eri syystä.
- Mieliinpainuvimpia asioita ovat kilpailujen yleisilme, täsmällisyys, sujuvuus, urheilullisuus sekä se, että tuomme uudella konseptilla sekä Athletics Through Generations-teemalla lisäarvoa koko kansainväliseen urheiluliikkeeseen.
Kanerva lähettää yleisurheilun kenttäväelle joulun ja uudenvuoden terveisiksi työntekoon rohkaisevia sanoja uskoen vakaasti siihen, että Suomi ja Helsinki onnistuvat jättiurakassaan:.
- Sitä myötä kuin päivä pitenee, puristus kasvaa koko Suomen omien kilpailujen eteen tehtävän työn merkeissä. Nyt kaamosaika päättyy, ja menemme kohti valoa. Suomalaisten näytöstä kotikentällä tulee vahva! Kanerva vakuuttaa.
Pihlakoski tyytyväinen tilanteeseen
MM-kilpailujen toimitusjohtaja Antti Pihlakoski kuvailee järjestelyjen nykytilannetta entisen mielilajinsa, 800 metrin juoksun termein.
- Kasisatasella täytyy saada hyvä ensimmäisen kierroksen väliaika, jotta päästäisiin hyvään lopputulokseen. Meillä on nyt hyvä väliaika, ja edessä olevat viimeiset kuukaudet pitää tulla rennosti mutta kovaa, jotta tavoitteemme toteutuvat.
Pihlakoski otti ilahtuneena vastaan Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n joulukuun alun kokouksen MM-organisaatiolle antaman myönteisen palautteen.
- Se oli suorastaan suitsuttavaa. Erityisen paljon saimme kiitosta asiakaslähtöisestä ajattelusta. Plussaa saimme myös infrastruktuurin eli kilpailu- ja harjoituspaikkojen sekä kisakylän valmiudesta. Olemme niiden suhteen erittäin hyvin aikataulussa.
- Itse pidän todella myönteisenä myös koko organisaation rakentumisen tehokkuutta. Ei ollut lainkaan itsestään selvää, että löytäisimme nopeassa tahdissa yli 3000 vapaaehtoista, mutta niin kävi. Saimme eri sektoreille riittävän määrän osaajia, joiden koulutus on jo alkamassa, Pihlakoski kiittelee.
Toimitusjohtaja piirtää vahvan plussan myös MM-kilpailuja kohtaan tunnettavan kiinnostuksen kohdalle. Sponsorit on jo hankittu, ja joidenkin kilpailupäivien osalta Stadionin katsomokapasiteetista on alle 20 prosenttia jäljellä. Tilanne on lipunmyynnin osalta ennakoitua parempi.
Pihlakosken mielestä MM-urakan suurin huolenaihe liittyy taloudelliseen tulokseen ja ennen kaikkea kulujen kurissa pitämiseen. Budjetissa on tilaa vain välttämättömille menoerille, mutta niistä ei tingitä.
- Tavoitteenamme on luoda kilpailut, joissa kaikki toimii ja yleisö viihtyy. Siihen meillä on näillä resursseillakin kaikki eväät, mutta onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua ja organisaatioväen koulutusta. Perusteellinen valmistautuminen parantaa samalla kustannustehokkuutta.
- Kevättalven kuukausina viimeistelemme päiväkohtaiset ohjelmat lähestulkoon minuuttiaikataulun mukaisiksi muutenkin kuin varsinaisten kilpailujen osalta. Suunnittelemme tarkoin muun muassa juhlallisuudet, kisatorin, kisakylän ja sponsorikylän tapahtumat, kuljetukset, tekniset ratkaisut ja mediapalvelut, Pihlakoski kertoo.
YLE - Urheiluliitto