Kauppojen sunnuntaiaukioloajat laajenevat sitten ympärivuotiseksi klo 12.00 ja 18.00 välillä. Uudistus koskee kaikkia kauppoja, joiden toimitilat ylittävät 400 m2:n. Vielä nyt ympäri vuorokauden auki pidettävät huoltoasemien kaupatkin joutuvat jatkossa tyytymään tähän.
Tämän vaikean ratkaisun yhteydessä pohdittiin paljon myös kaupan keskittymistä ja muun muassa lähiruuan mahdollisuuksia päästä suurten kauppaketjujen tiskeille. Näiden ketjujen hankinnat kun tapahtuvat erittäin keskitetysti eikä pienemmillä paikallisilla toimituserillä ole monestikaan edellytyksiä kilpailla suuruuden logiikkaa vastaan.
Vapaan sunnuntaiaukioloajan tullen ongelma saattaa korostua. Pienimmät kyläkaupat, joissa lähiruokaa ja muita lähituotteita kyllä voi olla tarjolla joutuvat näet palveluineen aiempaa hieman tiukemmille edelleen vapautuvilla markkinoilla.
Yksi lähiruuan kauppoihin tuova ratkaisu voisi olla vapaaehtoiselta pohjalta tehtävä sopimus, jolla suuret kaupat sitoutuisivat tarjoamaan hyvälaatuisille paikallistuotteille esille pääsyn mahdollisuudet kaupassa. Tätä tarkoittava lausuma hyväksyttiin valtioneuvoston pöytäkirjaan kauppojen aukioloaikalain antamisen yhteydessä. Nyt asiasta tehdään selvitystä, joka valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.
Perusteluja menettelylle löytyy kasapäin. Useissa maissa kaupalle on suorastaan kunnia-asiaksi tuoda myymälään paikallisuuden leima. Laatutietoiset asiakkaat osaavat vaatia yhä useammin tuoretta ruokaa, jonka alkuperän he tuntevat.
Toisena vaihtoehtona näen toimenpiteet, joilla edellytettäisiin kauppoja varaamaan tietty hyllytila lähiruoalle. Niin tai näin, uskon, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja lähiruoka tulee joka tapauksessa. Esittämilläni toimilla voidaan korjata kaupan rakenteesta johtuvaa hitautta.