Kuntauudistuksen selontekokeskustelussa eduskunnassa ministeri Kiviniemi sanoi, että kuntarakenteessa saavutetut muutokset eivät yksin riitä turvaamaan ikääntyvän väestön palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelurakenteiden muutos on Kiviniemen mukaan ollut miltei pysähdyksissä.
Kunnat yhteistyöhön
Kiviniemi korosti, että yksikään kunta ei saa jäädä uudistuksen ulkokehälle.
- Tämän takaamiseksi selonteossa ehdotetaan, että valtioneuvosto saisi toimivallan velvoittaa kunnan yhteistoimintaan puitelaissa edellytettyjen perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalveluiden turvaamiseksi, Kiviniemi sanoi.
Terveyspalvelujen järjestäminen
Keskustan Timo Korhonen sanoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä on huomioitava alueelliset erityispiirteet.
-Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa maakunnallisia sosiaali- ja terveyspiirejä. Niiden jäseninä olisivat kaikki kunnat, Korhonen sanoi.
Kokoomuksen Outi Mäkelä korosti, että vaativan tason hoitojen laadun ja saatavuuden turvaaminen edellyttää nykyistä selvästi suurempaa toimintojen keskittämistä.
-Kaikkien keskussairaaloiden - edes yliopistollisten sairaaloiden - ei pidä keskittyä kaikkiin vaativiin hoitoihin. Tarvitaan erikoistumista, Mäkelä linjasi.
Kuntauudistus pysähtynyt
SDP:n Rakel Hiltunen varoitti, että kuntatalouden alasajo vaarantaa peruspalvelut, johtaa veronkorotuksiin yhä useammassa kunnassa ja syventää kuntien jo ennestään vaikeaa velkaantumista.
Hiltusen mukaan tavoite vahvoista, työssäkäyntialueisiin perustuvista kunnista ei ole toteutuneista kuntaliitoksista huolimatta lähelläkään toteutumista.
- Kuntien määrä on vähentynyt kuluneen vuoden alusta 67:llä ja jos suunnitellut kuntaliitokset toteutuvat on vuonna 2013 maassamme 337 kuntaa. Tässä vaiheessa uudistusta on hyvä kysyä, riittääkö tämä? Mielestämme kuntaliitoksiin olisi syytä ryhtyä rohkeammin, Hiltunen vaati.
Yksityistämisen pelko
Vasemmistoliiton Unto Valpas moitti, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen päätavoite näyttää olevan keskittäminen ja yksityistäminen. Kuntalaisten palvelut eivät ole parantuneet ja kuntatalous on kriisiytynyt.
- Kuntien jakautuminen heikon talouden kuntiin ja paremmin pärjäävien ryhmään on selvästi lisääntynyt. Tämä on puolestaan lisännyt kansalaisten eriarvoisuutta palvelujen laadun ja saatavuuden suhteen, Valpas huomautti.