Väyrysen mukaan laki kieltää heikentämästä oikeuksia, jotka saamelaisille kuuluvat alkuperäiskansana. Laissa turvataan myös alueen muun väestön mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoja ja käyttää luonnonvaroja.
Ministerityöryhmä valmistelee parhaillaan toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta Suomi täyttäisi sopimuksen määräykset.
- Erikseen harkitaan, että esitetäänkö ILO-sopimuksen ratifiontia vai ei, Väyrynen sanoo.
Pohjoismaista vain Norja on ratifionut ILO-alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen. Ruotsissa sopimus on yhä hyväksymättä.
Saamelaisten kotiseutualueelle maankäyttöneuvosto?
Ministerityöryhmässä pohditaan myös, miten Metsähallituksesta annetua lakia voitasiin muuttaa, jotta saamelaisten kotiseutualueen väestölle annetaan tasapuolinen mahdollisuus osallistua valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Väyrysen mukaan tätä tarkoitusta varten on tarkoitus asettaa maankäyttöneuvosto.
Ketä, mikä sen asema ja pätöksentekomenettely olisi, on vielä epäselvää. Maa- ja metsätalousministeriössä laadittu pohjaehdotus perustuu ns. Pokan toimikunnan ehdotukseen.
- Sitä on syytä tarkastella kriittisesti, koska toimikunta oli tältä osin erimielinen.
Väyrynen myös huomauttaa pakinassaan, että Pokan toimikunnan työ perustui ILO:n sopimuksen avainartiklojen virheelliseen suomennokseen. Väyrynen ihmettelee kuinka tämä on mahdollista.
- Vielä omituisempaa on se, että ILO:n sopimusta käsiteltäessä on voitu käyttää virheellistä käännöstä. Näin tapahtui 1990-luvun alun eduskuntakäsittelyssä ja vielä vuonna 2001 valmistuneessa virallisessa toimikuntamietinnössä. Tämä on aivan uskomatonta!