Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan Suomen osuus tästä summasta on alustavien laskelmien mukaan 70 - 200 miljoonaa euroa vuosittain. Laaja haarukka johtuu siitä, ettei koko EU:n ilmastotuesta ja laskun jakamisesta jäsenmaiden kesken ole vielä tehty päätöksiä.
Väyrysen mukaan ilmastorahoitus on uutta rahaa, joka tulee nykyisen, vajaan miljardin euron vuosittaisen kehitysavun lisäksi. Väyrynen sanoo, että rahat on löydettävä valtion budjetista.
- Totta kai se tulee olemaan meille taakka ja hankalaa, etenkin nyt kun ollaan lamassa ja valtion talous on pahasti alijäämäinen. Toisaalta on muistettava, että meihin rinnastettavissa maissa ollaan nyt jo kehitysrahoituksessa yhden prosentin tasolla eli huomattavasti yli sen, missä me olisimme, jos me hoitaisimme ilmastorahoituksen nykysuunnitelmien päälle, Väyrynen sanoo.
Ilmastorahalla kehitysaputavoitteeseen
Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysmaiden ilmastotukeen 30 miljoonaa euroa. Eniten rahaa käytetään erilaisiin metsähankkeisiin, mutta mukana on myös uusiutuvaan energiaan ja sääpalveluihin liittyviä projekteja.
Lyhyellä tähtäimellä eli mahdollisesti jo ensi vuodesta alkaen uutta ilmastorahaa pitäisi budjetista löytyä 15 - 32 miljoonaa euroa vuosittain.
Väyrysen mukaan ilmastotuen myötä Suomen kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nousee YK:n tavoittelemaan 0,7 prosenttiin vuonna 2015. Nyt osuus on noin 0,51 prosenttia.
Kööpenhaminasta tuskin sitovaa sopimusta
Kehitysmaiden rahoituksesta on odotettu päätöksiä Kööpenhaminassa ensi kuussa pidettävästä ilmastokokouksesta. Paavo Väyrynen ei kuitenkaan usko, että kokouksessa päästäisiin yhteisymmärrykseen sitovasta ilmastosopimuksesta.
- Tavoitteena alunperin oli, että saadaan kunnianhimoinen ja sitova sopimus mutta tällä hetkellä näyttää siltä että siihen ei ole mahdollista päästä. Jälleen joudutaan tyytymään jonkinlaiseen poliittiseen kannanottoon ja konkreettiset neuvottelut jatkuvat Kööpenhaminan jälkeen, Väyrynen sanoo.