Korkeimman hallinto-oikeuden arvosteleman kaupunginvaltuuston päätöksen nuiji puheenjohtajana pöytään nykyinen kokoomuksen kansanedustaja ja opetusministeri Henna Virkkunen. Hän pitää edelleenkin perusteltuina tehtyjä päätöksiä, mutta toteaa, että matkan varrella asiasta on kuitenkin tullut juridisesti hyvin mutkikas.
Virkkusen mielestä asiasta on tullut Jyväskylän kannalta kiusallinen, koska ratkaisua ei ole useista käsittelyistä huolimatta saatu aikaan:
-Siitä on tullut tällainen neverendingstory, että kyllä se osoittaa että miten kimurantti siitä on tullut juridisesti. Suomen lainsäädäntö ei ole tuntenut tällaista tapausta. Sitten sitä on monissa oikeusasteissa käsitelty valitusten jälkeen. Vaikeinta tässä prosessissa on se, ettei millään näistä päätöksistä ole saatu päätöstä itse asiaan.
Taustalla luottamuspula ja talouskriisi
Vuonna 2007 erorahaa viimeksi käsiteltäessä Henna Virkkunen oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kun varsinaisesta erorahasta päätettiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2004, hän oli kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Puheenjohtajalle tieto hallituksen päätöksestä tuli kuitenkin vasta jälkikäteen:
-Tuosta päätöksestä voi sanoa tietysti sen, että itse asiassa kuulin siitä vasta sen jälkeen, kun kaupunginhallitus oli sen päättänyt. Vaikka olin valtuustoryhmän puheenjohtaja, niin siitä ei laajemmin ryhmässä keskuteltu, vaan hallitus oli jo tehnyt päätöksen, kun siitä kuulin.
-Mutta kyllä se oli mielestäni oikea päätös, koska kyllähän Jyväskylä oli tuossa vaiheessa joutunut aikamoiseen johtajuus- ja taloudelliseen kriisiin, hän muistelee.
Virkkusen mukaan Jyväskylän ongelmana oli se, ettei kaupungin ja Kettusen välillä ollut olemassa nykyisenkaltaisia johtajasopimuksia. Koska selkeitä sopimuspykäliä ei ollut, jouduttiin asiaa ratkomaan toisin.
"Kukaan ei vaatinut Kettusen eroa"
Virkkunen toteaa, että hän kuitenkin kävi aktiivisesti keskusteluja Kettusen eroasiasta kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenten kanssa. Sitä, vaadittiinko kokoomuksen piirissä tai valtuustossa yleensä Kettusen eroa, Virkkunen ei myönnä.
- En ole itse vaatinut Kettusen eroa, eikä minun mielestäni sitä kukaan ole sillä tavalla ollutkaan vaatimassa. Mutta haluttiin uudelta pohjalta lähteä ratkomaan tätä kaupungin johtoa. Siinä vaiheessa ongelmana oli se, että Jyväskylän kaupunki velkaantui vauhdilla eikä välttämättömiä rakenteellisia ratkaisuja pystytty tekemään, koska luottamus puuttui.
Siihen, kenen väliltä luottamus oikein puuttui, Virkkunen ei vieläkään ota kantaa:
- Ajattelisin niin, että kaupungin virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien väliltä puuttui yhteistyön henki ja ilmapiiri laajemminkin, ja se johti siihen, ettei tarpeellisia päätöksiä pystytty tekemään.
Valtuustolla on oltava lopulta valta
Kokeimman hallinto-oikeuden päätös siitä, että Jyväskylän kaupunginvaltuustolla ei ollut riittävästi perusteita 2007 erorahan perimättäjättämispäätökseensä on Virkkusesta mielenkiintoinen. Hän haastaa pohtimaan, kenen tuo päätös olisi ollut tehtävä, jollei valtuuston.
-Sehän on aika huimaa, jos ei valtuustolla ole valtuutta tehdä päätöstä. Tässä on eri vaiheissa todettu, että ensin hallituksella ei ole valtuutta ja sitten myöhemmin, ettei valtuustolla ole valtuuksia. Mutta sitten, jos ajatellaan kunnallista itsehallintoa, niin kyllähän tällaiset asiat kuuluvat kaupunginvaltuustolle.
- Juridisesti tämä on ollut hyvin kimurantti asia ja tästä on jouduttu eri vaiheissa hakemaan asiantuntijalausuntoja. Mutta kyllä itse toivoisin, että tälle asialle nyt viimein löydettäisiin päätepiste.
Käräjöinti tuskin kannattaisi
Nykyisin kaupunginvaltuustossa rivivaltuutettuna toimiva Henna Virkkunen uskoo, että nyt perusteet ovat Jyväskylän kaupungille riittävät asian käsittelyn lopettamiseksi.
- On ollut jo aika kauan uumoiltavissa, että jos täytyisi lähteä käräjille entisen kaupunginjohtajan kanssa tästä erorahasta, myös hänellä olisi silloin tässä asiassa vaateita, koska hän on hyvässä uskossa aikanaan tehnyt tämän sopimuksen. Kyllä hänkin on kärsinyt vuosien varrella aikamoiset vahingot, kun tästä asiasta on käyty julkisuudessa debattia jo kuudetta vuotta.
Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja tietysti sitoo se, että he joutuvat etsimään pitkittyessään myös mutkistuneesta jupakasta kaupungille ja kaupunkilaisille edullisimman tien ulos. Maanantai-iltana valtuutettujen haasteena on toteuttaa vanha suomalainen sananparsi: "Kolmas kerta toden sanoo".