Pohjola-Nordenin seminaarissa Helsingissä puhuneen Stubbin mukaan N13 -ryhmään kuuluisivat viisi pohjoismaata, kolme Baltian maata, Saksa, Puola, Venäjä, Valko-Venäjä sekä Euroopan komissio. Uuden elimen perustamisesta voitaisiin sopia ensi helmikuussa Helsingissä pidettävässä Itämeri-huippukokouksessa.

Alueen merkitys kasvaa Stubbin mukaan jatkuvasti. Itämeren ympärillä asuu 90 miljoonaa ihmistä. Itämerellä kulkee 15 % koko maailman rahtiliikenteestä ja sen arvellaan kasvavan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Alueen rantavaltioiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli viime vuonna yli 12 % koko maailman BKT:sta.

Keskustelua "takan äärellä"

Stubbin kaavailuissa N13 olisi keveympi ja joustavampi organisaatio kuin nykyinen CBSS. Se voisi tarjota korkean tason keskusteluille epämuodollisemman foorumin, jossa voitaisiin keskustella myös arkaluontoisista kysymyksistä. Tällaiset "takan äärellä käytävät keskustelut" olisivat Stubbin mukaan omiaan vähentämään jännitteitä, tukemaan yhteisen Itämeri-vision syntymistä sekä edistämään Itämeri-yhteistyötä eri sektoreilla.

N13:n rinnalle tarvitaan Stubbin mielestä myös käytännöllisempi työkalu. Sellainen on EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteinen pohjoinen ulottuvuus, joka tarjoaa tilan tasaveroiselle päätöksenteolle EU:n ja Venäjän yhteisen Itämeri-politiikan luomiseksi.

Läpimurto rahoituksessa?

Stubb paljasti myös, että EU:n ja Venäjän välisessä rahoitusyhteistyössä ollaan uuden aikakauden kynnyksellä. Ensi vuoden alussa käynnistyvät uuden sukupolven raja-alueyhteistyöohjelmat EU:n ja Venäjän rajoilla. On mahdollista, että Venäjä osallistuu niiden rahoittamiseen ensi kertaa tasavertaisesti.

Neuvottelut ovat vielä kesken, Stubb muistutti, mutta jos ne onnistuvat, EU:n ja Venäjän välisten rahoitussopimusten allekirjoitus on ensi viikolla pidettävän EU-Venäjä-huippukokouksen tärkein tulos.