Häkämies kehottaa suomalaisia pohtimaan talvisodan menestyksen perusteita ja niistä saatavia opetuksia.
- Mikäli haluamme ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeenkin taata uskottavan puolustuksen, on haettava uusia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen hakeminen kriisin jo ollessa ovella ei onnistu. Tämä oli keskeinen opetus myös talvisodan kynnyksellä ja sen aikana, Häkämies muistutti.
Kun talouden resurssit ovat niukat, Suomi tarvitsee yhteistyötä EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa, Häkämies arvioi.
- Rajalliset taloudelliset resurssit pakottavat meidät hakemaan entistä enemmän tukea kansainvälisestä yhteistyöstä, yksin emme pärjää, Häkämies korosti.
Niin ikään maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen katsoi asian kääntöpuolta: kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistetaan puolustuselonteon linjauksia.
- Puolustusvoimat osaltaan takaa tällä tavalla tulevaisuutta varten sekä Suomen liittoutumattomuus- että liittoutumisvaihtoehdon uskottavuuden, onhan valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan puolustusvoimia kehitettävä siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä, Puheloinen totesi.
Häkämiehen mukaan puheenvuorot eivät kuitenkaan ole suora kannanotto Nato-jäsenyyden puolesta.
- Kuvaan uskottavan puolustuksen haasteita ensi vuosikymmenellä ja totean, että se, millä tavalla ja kuinka syvälle kansainvälisessä yhteistyössä mennään, on poliittinen päätös, jonka eduskunta, presidentti ja hallitus sitten aikanaan tekevät. Minä nostan esiin niitä kysymyksiä ja haasteita, joita puolustuksemme kehittäminen ja sen uskottavuus ensi vuosikymmenellä kohtaa, Häkämies huomauttaa.