Ministeriö tutkii haamuäänestäjiä
Paikoin taistelu vallankahvasta on ollut niin villiä, että Viron sisäministeriö on päätynyt tutkimaan räikeimpiä keinoja.
Esimerkiksi Paldiskin kaupungissa kuuden huoneen omakotitaloon muutti loppukesästä asumaan 36 ihmistä. Ministeriö epäilee, että nämä henkilöt eivät todellisuudessa asu Paldiskissa - heidät on ehkä vain ilmoitettu uusiksi kaupunkilaisiksi, jotta he voisivat antaa äänensä nykyisen kaupunginjohtajan Jaan Mõlderin vastustajille. Paldiskin väkiluku kasvoi kesän lopulla yli 300 asukkaalla.
Ministeriö tutkii myös pienen Alajõen kunnan kokemaa muuttoaaltoa, jonka seurauksena 500 asukkaan väestökatokunnasta tuli kuukaudessa 750 asukkaan kasvukunta.
Virossa tulevana sunnuntaina pidettävien kunnallisvaalien voittajasta ei näytä olevan epäilystä. Kaikkien ennakkokyselyjen mukaan pääpotin vie Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren johtama Keskustapuolue. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan tallinnalaisista 49 prosenttia aikoo antaa äänensä Keskustapuolueelle.
Keskustan eteneminen ei koske vain sen perinteistä menestyskenttää Tallinnaa, vaan puolue näyttää kulkevan kohti vaalivoittoa myös muualla maassa. Keskustapuolue on istunut yksinvaltiaana Tallinnan kaupunginhallituksessa jo vuosia - ja sunnuntain vaaleissa se saattaa saada jopa yksinkertaisen enemmistön pääkaupungin valtuustoon.
Keskusta on kiistelty yksinvaltias
Viron Keskustapuolue syntyi 18 vuotta sitten luontevasti maan itsenäistymistä johtaneen Kansanrintaman perustalle. Oman määrittelynsä mukaan se on keskustalainen sosiaaliliberaali puolue. Suomalaisen puoluekartan mukaan Keskustaa on kuitenkin vaikea määritellä, eikä sitä kannata sekoittaa Suomen Keskustaan.
Euroopan parlamentissa Viron Keskustapuolue kuuluu liberaalidemokaattiseen ryhmään, johon kuuluu myös sen harjoittaman politiikan päävastustaja Reformipuolue. Usein Viron Keskusta on määritelty myös keskusta-vasemmistolaiseksi puolueeksi. Joissain yhteyksissä sitä on verrattu jopa Suomen Vasemmistoliittoon.
Kunnallisvaalikamppailu on keskittynyt Tallinnaan, missä Keskustan yksinvaltius on saanut opposition mukaan jo kestämättömiä muotoja. Reformipuolue, Isanmaa ja Res Publikan Liitto (IRL) sekä Sosialidemokraatit ryhmittyivät jo vaalikamppailun alussa yhteisrintamaksi Savisaaren johtamaa voittokulkua vastaan.
Korruptiosyytöksiä ja vaalirahasotkuja
Opposition syytösten mukaan Tallinnan kaupungin palkkalistoille pääsevät vain keskustalaiset, ja koko hallintojärjestelmä on erittäin korruptoitunut. Lisäksi Keskustan väitetään maksavan osan vaalityöstään kaupungin varoilla.
Muiden puolueiden kannalta suurin ongelma on se, että jos Keskusta saa vaaleissa yksinkertaisen enemmistön, se miehittää omilla edustajillaan kaikki kaupunginhallituksen tuolit. Koska Savisaaren ryhmän yksinvaltiudelle ei näy loppua, on pääkaupungin hallintomallille ryhdytty etsimään uusia muotoja.
Europarlamenttiin valitun riippumattoman Indrek Tarandin ehdotuksen mukaan kaupunginjohtajaksi valittaisiin epäpoliittinen henkilö. Ainakin IRL on asettunut kannattamaan Tarandin ajatusta, vaikka sitä ei voidakaan soveltaa käytäntöön vielä sunnuntaina käytävissä vaaleissa.
Keskustapuolueen menestystä eri puolilla Viroa on auttanut osaltaan aiemmin maaseudun puolueeksi profiloituneen Rahvaliiton suosion nopea romahdus. Kannatuksen katoaminen on seurausta korruptioskandaaleista. Niihin väitetään sekaantuneen useita puolueen johtohenkilöitä puheenjohtaja Villu Reiljanista ja entisestä maatalousministeristä Ester Tuiksoosta lähtien.
Molempia vastaan esitettyjä syytöksiä puidaan vielä eri oikeusasteissa, mutta kansan silmissä Rahvaliiton maine on jo mennyt. Siksi puolue on katsonut parhaaksi esiintyä paikallisvaaleissakin sammutetuin lyhdyin erilaisten vaaliliittojen nimissä.
Pääministeri horjuu talouskriisissä
Mielipidekyselyiden mukaan Reformipuolueen kannatus on sunnuntain vaaleissa 17 prosenttia, Isanmaa ja Res Publikan Liiton yhdeksän prosenttia, Sosialidemokraattien kahdeksan prosenttia ja Vihreiden kolme prosenttia. Vaaliliitot ja pikkupuolueet saisivat neljä prosenttia äänistä.
Viron Keskustapuolueen suuri suosio maan pääkaupungissa on herättänyt ihmetystä. Suosion taustalla on useita tekijöitä, joista ajankohtaisin on se, että suuri osa virolaisista alkaa vasta nyt tuntea taloustaantuman vaikutukset arkielämässään. Reformipuoluetta johtavan pääministeri Andrus Ansipin hallitus kiisti taantuman olemassaolon pitkään.
Keskusta onkin muistanut arvostella ahkerasti Ansipin hallitusta muun muassa siitä, ettei se ymmärtänyt koota Viron hyvinä vuosina vararahastoja pahojen päivien varalle.
Keskusta venäläisten suosikki
Merkittävin keskustan suosion syy lienee se, että Savisaarta tukee peräti 88 prosenttia kaupungin venäläisistä. Vironvenäläiset ovat yrittäneet jo 1990-luvun alusta lähtien muodostaa omia etujaan ajavaa puoluetta, mutta yritykset ovat kaatuneet keskinäisiin riitoihin.
1980-luvun lopulla Viron itsenäistymistä ajaneen Kansanrintaman johtohahmoihin kuulunut Edgar Savisaar on osannut johtaa puoluettaan ottamalla huomioon taitavasti myös maan venäläisvähemmistön intressit. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi Reformipuolueesta, jonka maine venäläisten keskuudessa romahti viimeistään pronssimellakoiden yhteydessä reilut kaksi vuotta sitten.
Res Publikalla oli aikoinaan oma venäläiskannattajakuntansa, mutta sen pääosa vaihtoi leiriä puolueen liityttyä Isamaa-puolueeseen. Isamaa on ajanut perustamisestaan lähtien leimallisesti virolaisten kansallisia etuja.
Vaalien alla Edgar Savisaar on tehnyt parhaansa esitelläkseen johtamaansa kaupunkia ja sitä hallitsevan puolueen ihmisläheistä politiikkaa. Kolme neljäsosaa tallinnalaisista onkin tyytyväisiä kaupunkiinsa ja sen kehitykseen.
Savisaar on muun muassa esitellyt Vapaudenaukiolle tuotuja, kaupungin varoin ostettuja peruna- ja halkokasoja, jotka jaetaan vähävaraisille talven pakkasten saapuessa. Välillä hän on ehättänyt avaamaan fanfaarien soidessa kaupungin sydämeen noussutta kulttuuri- ja kauppakeskusta sekä modernia selviämisasemaa.
Minikunnat ja -kaupungit tehottomia
Pääsevätpä Viron kunnissa valtaan sitten mitkä ryhmät tahansa, eivät tulevat vuodet muodostu niille helpoiksi. Kuntien tulot ovat merkittävästi vähenemässä. Paikallisten elinolojen kehittäminen on vaikeutumassa.
Edessä olevan niukkuuden uskotaan ajavan kuntia aiempaa enemmän vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Maan pääpuolueet ovat olleet jo kauan yksimielisiä siitä, että Viro tarvitsee pikaisesti hallintoremontin. Pienessä maassa on peräti 194 kuntaa ja 33 kaupunkia. Niissä yli puolessa on alle 2 000 asukasta.
Kuntaremonteista on valmistunut useita esityksiä, mutta mikään niistä ei ole johtanut käytännön toimiin. Radikaaleimman esityksen mukaan Viroon muodostettaisiin vain viisitoista kuntaa. Käytännössä ne olisivat nykyisten maakuntien kokoisia hallintoyksiköitä. Yleisesti puolueissa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että sopiva paikallishallintoyksiköiden määrä liikkuu alle sadan tuntumassa.