Joissakin kommenteissa ilmaistaan helpotus siitä, että Turkki ei tällä kertaa noussut isoksi kysymykseksi Kreikan vaalikampanjassa, vaikka sekä Papandreou että hänen vastaehdokkaansa Konstanin Karamanlis väittelivät muutaman kerran siitä onko hallitus hoitanut suhteita Turkkiin oikealla tavalla.
Kolumnisti Sami Kohen, Milliyet:
Turkin kannalta Georgios Papandreoun ja hänelle vaalit hävinneen Kostas Karamanlisin välillä ehkä ei ole niin suurta eroa mutta on hyvä muistaa, että Papandreou oli yksi Turkin ja Kreikan liennytyksen arkkitehdeista 1990-luvun lopulla. Isänsä Andreas Papandreoun edustaman jännityksen politiikan sijasta hän valitsi keskustelut ja pehmeän linjan.
Tätä linjaa hän varmasti pyrkii jatkamaan. Ystävällismielisistä suhteista huolimatta Kyproksen ja Egeanmeren rajanvetokysymyksiin liittyvät ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Egeanmeren ongelmat ovat aika lailla jäissä, mutta Kyproksen kysymys on räjähdysalttiimpi ja voi tulevina viikkoina jälleen nousta esiin ja vaikuttaa myös Turkin ja Kreikan suhteisiin. Silloin on mielenkiintoista nähdä miten Kreikan uusi hallitus toimii.
Kolumnisti Kadri Gürsel, Hürriyet Daily News
Englanninkielisessä Hürriyet Daily News -lehdessä julkaistun Kadri Gürselin kolumnin mukaan jokin aika raollaan ollut ovi ratkaisulle Kyproksen-kysymyksessä on sulkeutumassa.
- Kyproksenturkkilaisten nykyinen johtaja Mehmet Ali Talat haluaa sinänsä jatkaa neuvotteluja saaren kreikkalaisten kanssa saaren kahtiajaon lopettamiseksi. Kyproksen turkkilaisalueella on kuitenkin presidentinvaalit ensi vuoden huhtikuussa ja silloin johtoon todennäköisesti nousee ei-linjan poliitikko, joka ei halua ratkaisua kreikkalaisten kanssa, eli ovi loksahtaa kiinni jälleen kerran. Takaraja neuvotteluille on helmikuussa, jonka jälleen kansa ehtisi vielä äänestää tuloksesta ennen presidentinvaaleja.
- Jos tämä aikataulu pettää, eikä Kyproksen ongelmaan löydy ratkaisua nyt, tämä voi pysäyttää Turkin EU-neuvottelut.
Kolumnisti Hadi Uluengin, Hürriyet
Turkin ykköslehtiin kuuluvan Hürriyetin kolumnisti Hadi Uluengin pohtii myös suhteita Kreikkaan, mutta hän ei ole kovin huolissaan.
Uluenginin mielestä kreikkalaiset ja turkkilaiset ovat kansalaisina jo tehneen rauhan keskenään. Turkkilaiset osoittavat suosiota kreikkalaisten puolesta, jos urheilukisoissa ei ole turkkilaisia mukana. Saman tekevät kreikkalaiset turkkilaisille urheilijoille, jos ei ole omia kannustettavana.
- Istanbulin ja Ateenan välillä lentävät lentokoneet ovat tupaten täynnä ja ne, joilla on varaa matkustavat naapuriin ihmettelemään ja yllättymään. Yhtäläisyyksiä ja ymmärrystä löytyy paljon. Istanbulin kapakoissa soi kreikkalainen musiikki. Ateenassa, Kosilla ja Thessalonikissa voi kuulla turkkilaisia säveliä.
- Kansalaiset ovat löytämässä toisensa, joten maiden välisten vihollisuuksien herättäminen henkiin ei onnistu kovin helpolla, riippumatta siitä kuka nousee valtaan, Hürriyet-lehden Hadi Uluengin maalailee varsin ruusuisesti.
Kolumnisti Haluk Sahin, Radikal
Liberaalissa mutta ei sinänsä kovin radikaalissa Radikal-lehdessä Haluk Sahin, kirjoittaa otsikolla ”Tehkää niin kuin naapurissa”. Sahin esittelee listan asioista, joissa Turkki voisi ottaa mallia Kreikasta.
Yksi esimerkki liittyy Turkin epädemokraattisen korkeaan äänikynnykseen, joka on kymmenen prosenttia. Kreikasta löytyisi järkevämpi raja eli kolme prosenttia.
Kreikkakin on Turkin tapaan varsin miehinen maa. Mutta Kreikassa sekä parlamentissa että uudessa hallituksessa on paljon naisia.
- Turkki ja Kreikka ovat monessa suhteessa aika samanlaisia maita, eli sen minkä kreikkalaiset voivat tehdä siihen pystyvisivät myös turkkilaiset.
Kolumnisti Deniz Zeyrek, Radikal
Radikal-lehdessä kommentoidaan myös Turkin EU-neuvotteluja ennen ensi viikolla julkistettavaa EU:n komission Turkki-raporttia. Turkin hallitusta arvostelevien kansalaisjärjestöjen painostaminen sekä sananvapauskysymykset nousevat varmasti esille, kolumnisti Deniz Zeyrek ennustaa.
Hän mainitsee yhtenä esimerkkinä muutama vuosi sitten murhatun turkinarmenialaisen toimittajan Hrant Dinkin tapauksen. Poliisin murhatutkimuksia arvostelleelle toimittajalle halutaan nyt ankarampi rangaistus kuin murhaajille. Toimittajalle vaaditaan hurjaa 28 vuoden vankeustuomiota muun muassa salaisten tietojen levittämisestä ja yrityksistä vaikuttaa oikeuslaitokseen. Myös kiviä heittäneille lapsimielenosoittajille on vaadittu pitempiä vankeusrangaistuksia kuin murhamiehille.
- Näyttääkin siltä, että Turkki on palaamassa 2000-luvun alun tilanteeseen, jossa sananvapaudesta ja muista perusoikeuksista kiisteltiin.