Kristillisdemokraattien Lappeenrannan paikallisosaston puheenjohtaja Arto Johansson luopuu puheenjohtajuudestaan lokakuussa. Hänen mukaansa päätöksenteossa on tuskaista olla mukana, kun pienen puolueen ääni ei kuulu lainkaan. Etelä-Karjalan Radion aamussa vierailleet Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutetut Juha Rantalainen ja Juha Turkia eivät suoraan allekirjoita Johanssonin mielipidettä.
- Arto ehkä näkee ettei hänen ajankäyttönsä riitä.
- Kyllä me voimme vaikuttaa, vakuuttaa Juha Turkia.
Rantalainen ja Turkia intoutuivat haastattelussa visioimaan millainen paikka Lappeenranta olisi asua ja elää jos Kristillisdemokraateilla olisi kaikki valta kaupungissa.
- Lappeenranta olisi parempi paikka asua, päätöksenteko olisi avointa ja talous olisi vakaa. Kuntalaiset voisivat luottaa siihen, että heitä kuunnellaan ja lupaukset pidettäisiin. Myös esimerkiksi terveyspalveluissa kunnalliset lähipalvelut toimisivat paremmin, kertoo Rantalainen.
- Päätöksenteko olisi napakampaa eikä niin henkilökeskeistä. Esimerkkinä kaupungin emoyhtiö, sieltä ei voi kertoa esimerkkiä kun sieltä ei paljon tietoa tule. Kaupunkiyhtiöiden hallituksen kokoonpanoa tulisi laajentaa, sanoo Turkia.
Itsekuria, mutta ei puoluekuria
Lappeenrannassa kaupunginvaltuutettuja on yhteensä 71, kristillisdemokraatteja heistä on viisi. Lemillä ja Imatralla kristillisdemokraateilla valtuutettuja on kaksi ja Parikkalassa ja Luumäellä kummassakin yksi. Vaikutusmahdollisuuksiin uskotaan silti.
- Minun tekemäni politiikka ei suuresti eroa sosiaalidemokraattien tekemästä, mutta äänestystilanteissa minä voin äänestää asia kerrallaa. Heillä näyttää olevan voimakas ryhmäkuri, meillä puoluekuria ei ole, kertoo Juha Rantalainen.
- Meillä on napakampi itsekuri, jatkaa Juha Turkia.
Joutsenon ja Lappeenrannan Kristillisdemokraattien tekemistä linjauksista vaalikaudelle 2009-2012 kristilliset- sana löytyy vain yhdesti. Tämä on Rantalaisen mukaan helposti selitettävissä.
- Ei sitä tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Arvopohjamme nousee kristillisestä uskosta.
Säästökohteeksi Rantalainen mainitsee Tali-Ihantala-keskuksen, Turkia puolestaan uskoo sosiaali- ja terveyspiirin tuovan säästöjä tulevaisuudessa.