Tallqvistin mukaan omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen kotikuntansa taloudellisesta tilanteesta. Tallqvistin mielestä omaishoitajien asiat tulisi siirtää kunnilta Kelalle.
- Koska kyseessä ei ole subjektiivinen oikeus, on se helppo lakaista pois. Lisäksi valtion täytyy osoittaa kunnille korvamerkittyä rahaa omaishoitoon, Tallqvist sanoo.
Tallqvist moittii nykyistä lakia myös julmaksi.
- Aviovaimo on hoitanut miestään ja sitten vaimolla todetaan sydänvika, jolloin hänestä ei ole hoitajaksi. Silloin häneltä otetaan hoitajan status pois, mutta hänelle jää hoidettava.
Kriteerit ovat tiukat myös hoidettavien suhteen. Vuosia omaishoitajien asiaa ajanut Länsi-Pohjan omaishoitajien toiminnanohjaaja Marjatta Uusitalo sanoo, että omaishotajan statuksen saa vain, jos hoidettava on täysin laitoshoidon tarpeessa oleva, erittäin dementoitunut tai vaikeasti sairas lapsi. Uusitalo sanoo, että omaishoitajilla maksatetaan laman laskua.
- Valitettavasti en voi huudella riemuhuutoja omaishoitajien arjesta tänä päivänä, niin kuin en ole voinut aikaisemminkaan. Tuntuu vain, että lama kohdistetaan ensimmäisenä omaishoitajapuolelle. Sanotaan, että omaishoidontukea saa niin ja niin monta, mutta se ei riitä. Omaishoitaja tarvitsee myös lepoa, painottaa Uusitalo.
Hänen mukaansa kriteeristöä olisi voinut muuttaa siten, että ilman tukea jäävät omaishoitajat, saisivat kuitenkin ylimääräisiä lepotaukoja.
Lain mukaan omaishoitajille kertyy kuussa kolme vapaapäivää, joita voi myös kerätä varastoon. Uusitalon mukaan ongelma on se, että esimerkiksi Torniossa vain harva hoitaja voi olla yhtä aikaa vapaalla.
Tornion kaupungin peruspalvelujohtajan Kaisu Norrkniivilä sanoo, että Torniossa on kymmenen intervallipaikkaa vanhusten hoidossa ja kaksi paikkaa kehitysvammayksiköissä
Norrkniivilän mukaan Torniossa omaishoidontukea saa 113 hoitajaa, mutta määrärahojen loppumisen vuoksi jonossa 17 hoitajaa. Ensi vuoden määrärahoihin esitetään omaishoitoon reilun 80 000 euron lisäystä.