Vaalirahasotku riehuu Suomessa ja nakertelee pääministerin sekä hallituksen uskottavuutta. YLE Lahden Radion lähetyksessä vierailleen professori Tauno Tiusasen mielestä sotku vie arvovaltaa koko poliittiselta päätöksenteolta. Keskustan varapuheenjohtajan Antti Rantakankaan syytökset tiedotusvälineiden yrityksestä kaataa pääministeri Matti Vanhanen saavat Tiusasen asettumaan median puolelle.
- Suomessa on tehty jatkuvasti kabinettipolitiikkaa sulle-mulle -periaatteella. On katsottu, että kaikki johtavat osapuolet ovat suojassa ja lehdistö ei saisi toimia kolmantena valtiomahtina, kuten sivistysvaltioissa sen kuuluu toimia. Voisi sanoa, että lehdistön päälle kaadetaan tässä asiassa toistuvasti lokaa, Tiusanen arvioi.
Hän muistuttaa, että historiassa on ollut samankaltaisia tilanteita ennenkin.
- Myös Kalevi Sorsa aikoinaan pääministerinä ollessaan haukkui mediakentän pystyyn. Nyt ollaan vähän samantyyppisessä tilanteessa. Kun poliitikot joutuvat tiukkaan paikkaan, he eivät siedä arvostelua.
Tiusanen uskoo, että äänestysprosentit Suomessa pienenevät sotkun myötä entisestään, ja ihmiset saattavat kyllästyä koko politiikkaan ja siihen liittyviin omituisuuksiin.
Itänaapuri kuumentaa tunteita
Tauno Tiusanen on tarkkaillut historian tapahtumia pitkään. Varsinkin itäblokin maat ovat olleet Tiusasen suurennuslasin alla. Hän on vastikään kirjoittanut muistelmateoksen, jossa kerrotaan, millaista oli olla toisinajattelija suomettuneessa Suomessa.
Elämä rautaesiripun varjossa -kirjassaan hän muun muassa kertoo, miten Mauri Pekkarinen uhkaili häntä aikoinaan julkisella paitsiolla. Aikoinaan sekä Pekkarinen että Tiusanen olivat olleet Yleisradion keskusteluohjelmassa mukana juttelemassa Neuvostoliiton tilanteesta.
Kirjassa kerrotaan, että lähetyksen jälkeen Pekkarinen huusi Tiusaselle suoraa huutoa ja syytti tämän halveeraavan Neuvostoliiton laillista hallitusta.
- Tilanne meni nopeasti ohi. Pekkarinen onkin väittänyt, ettei hän muista meillä olleen sanaharkkaa. Tämä pitää kyllä paikkansa, sillä en ehtinyt sanoa siinä sanaakaan, joten "sanaharkkaa" ei ollut. Pekkarinen silloin kuitenkin pahoitteli sitä, että olin päässyt julkisesti esille ja lupasi jatkossa huolehtia siitä, etten esille pääse.
"Neuvostoliiton aikana piti varoa sanomisiaan"
Tiusanen on esittänyt 70-luvulta lähtien arvioitaan itäblokin maiden tilanteesta, mikä ei ole ollut erityisen helppo paikka. Suomalaiset Venäjä-tutkijat ovat usein olleet kovan kritiikin kohteena. Tiusanen arvioi tämän johtuvan historiasta, asenteista ja virallisista linjauksista.
- Neuvostoliiton aikana piti varoa sanomisiaan, hän muistelee.
Tiusasen mukaan itänaapurissa historiaa on kirjoitettu uudestaan ja esimerkiksi Stalin on palautettu sankariksi. Tekeillä on jopa laki siitä, miten historiaa saa Venäjällä kirjoittaa.
- Lailla luodaan säännöt siitä, miten Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa saa käsitellä. Luodaan niin sanottu virallinen totuus. On kyllä mielenkiintoista seurata, millainen laista tulee ja miten sen rikkomista valvotaan.
Tauno Tiusanen toivookin, että Suomessa historia pidetään historiana ja ilmaisun vapaus kaikissa asioissa säilyy.