Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk) mielestä irtisanomissuojaan kajoaminen kuitenkaan ole mahdollista. Hän korostaa, että työsuhdeturva oli osa kuntarakenteita ja palveluita uusivan kuntapuitelain kompromissiratkaisua.
- Kesken paras-hankkeen on äärimmäisen vaikea tämäntyyppisiin henkilöstöpoliittisiin kohtiin muutoksia tehdä. Toisaalta on myös niin, että tällainen pitkä siirtymäaika on sitten monissa tapauksissa ollut sitä kuntaliitosta vauhdittava tekijä ja on myös toiminut myös siihen suuntaan, että ylipäänsä se kuntaliitos on saatu aikaan.
Kiviniemi kuitenkin myöntää, että kunnissa on ongelmia viiden vuoden irtisanomissuojan noudattamisen kanssa kun samaan aikaan pitäisi trimmata organisaatio mahdollisimman hyvään kuntoon.
Johtajien irtisanomissuoja harmittaa
Kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja ponnahti esiin tiistaina eduskunnassa kuntajakolain uudistuksen lähetekeskustelussa.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemen (krist) mielestä on aivan selvää, että yhtään siivoojaa, vanhainkodin hoitajaa opettajaa tai muuta tällaista suorittavaa henkilöä ei voida vähentää koska väki ei vähene kuntaliitoksen myötä.
- Mutta kun kaikilla johtajilla viiden vuoden betonoitu virka-asema. Töitä ei ole, mutta virka ja palkka on turvattu. Tässä kohtaa betonointi ei ole mielestäni loppuun harkittu, kärjisti Kankaaniemi.
Anne Kalmari (kesk) oli samoilla linjoilla Kankaanniemen kanssa, Hänen korosti, että virkojen betonisointi on vaikea asia, mutta siitä pitäisi rohjeta puhua.
-Hyvä virkamies tekee siinä viidessä vuodessa itsensä tarpeelliseksi. Ja sen jälkeen kun esimerkiksi kahdeksan virassa olevaa kunnanjohtaja siellä Salon seudulla yhdistyneessä kunnassa ovat olleet viisi vuotta niin pian saattaa huomata, että kyllä kaikelaisia kehittämispäälliköitä ja elinkeinosuunnitteljoita tarvitaan, ennakoi Kalmari.
-Olisi loogista laskea irtisanomissuojan aikarajaa viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.
Useinhan vastakkain ovat vaikkapa koulun lopettaminen tai jonkun henkilömäärän saneeraaminen, sanoi Timo Kaunisto (kesk).
Kuntakäytävät eivät enää tarpeen
Vaikka kuntajakolain uudistus ei kansanedustajien toiveista huolimatta tuo muutoksia kuntien työntekjöiden asemaan, se selkiyttää kuntaliitosten pelisääntöjä monelta osin.
Kuntien yhdistymiset ovat jatkossa mahdollisia ilman yhteistä maarajaa. Vaikka tämä tulee mahdolliseksi se ei Kiviniemen mukaan ole mikään automaatti.
-Yleisasenne on edelleenkin niihin nihkeä, koska haluamme eheän kuntarakenteen myös maantieteellisesti. Mutta tietyissä tapauksissa se on mahdollista ilman keinotekoisia yhteisten rajojen etsimisiä.
Kansanedustajien mielestä tämä on tervetullutta, jotta yksittäinen kunta ei voi estää muiden kuntien yhteisen tahdon toteutumista. Tämä asia on noussut esille muun muassa Vaasan seudulla, muistutti kansaedustaja Håkan Nordman (rkp).
Yllätyskaappaukset historiaan
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen mukaan uudistuksella pyritään myös parantamaan pöytätapoja kunnan osien siirroissa. Kun kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan valmistellaan tulee esitys jatkossa käsitellä kunnissa ennen kuin se toimitetaan valtioneuvostolle.
-Yksittäisten kuntien suoraan valtioneuvostolle tekemiin esityksiin perustuvat yllätyshyökkäykset rajansiirtoasiassa eivät enää siten olisi mahdollisia, korosti Kiviniemi.
Kansanedustajat pitivät tätäkin muutosta perusteltuna ja katsoivat sen korostavan kuntien tahtoa ja tuovan selkeyttä aluesiirtoihin.
Uudistukset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Uusia määräyksiä voidaan soveltaa kuntaliitoksiin, jotka tulevat voimaan vuonna 2011. Nykyisiä säännöksiä sovelletaan vielä kuntaliitoksiin, joista hakemus jätetään ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.