Arvonlisäverotuksen monimutkaistuminen vain paisuttaa yritysten ja verottajan hallinnollisia kuluja, sanoo Timo Rauhanen.
Kansalaiset ovatkin saaneet seurata viime aikoina suu ymmyrkäisenä hallituspuolueiden puheita arvonlisäverosta. Erityisesti keskusta ja kokoomus ovat nokittelleet toisiaan siitä, pitäisikö kaupassa myytävän ruuan arvonlisäveron ohella alentaa myös ravintolaruuan verotusta ja kuinka paljon.
Soppa sakeni entisestään, kun pääministeri Matti Vanhanen väläytti alkuviikosta yleisen arvonlisäveron nostamista nykyisestä 22 prosentista 25:een valtion velkataakan keventämiseksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Timo Rauhanen pelkää, että arvonlisäverotuksen kanssa vatvomisesta voi jäädä luu käteen.
- Herää kysymys, että onkohan kokonaisuutta harkittu loppuun asti. Jos verotusta ollaan keventämässä reippaasti ja sitä varten joudutaan velkaantumaan, kolmas askel onkin sitten, että joudutaan kuitenkin kiristämään verotusta. Lopputulos voi olla se, ettei kokonaisveroasteelle tapahdu mitään ja valtio silti velkaantuu.
Yksinkertainen alv tulee yhteiskunnalle halvaksi
Vanhasen hahmottelema arvonlisäveron kolmen prosenttiyksikön nosto toisi valtion kirstuun 1,5 miljardia euroa vuodessa. Erikoistutkija Timo Rauhasen mukaan sama summa saataisiin, jos yleisen arvonlisäveron korotuksen sijaan luovuttaisiin nykyisistä alennetuista alv-kannoista.
- Silloin kun arvonlisävero on hallinnollisesti yksinkertainen, se on myös tehokas ja tulee yhteiskunnalle halvaksi. Nykyiset alennetut verokannat lisäävät yritysten ja verottajan hallinnollista taakkaa.
Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa Vanhasen arvonlisäveropuheet saavat niin ikään varautuneen vastaanoton. Tutkimusjohtaja Raija Volk sanoo, että velat pitäisi kuitata talouskasvulla, jota alv:n korotus ei ainakaan edistä.
- Suurin osa korotuksista siirtyisi hintoihin. Inflaatio kohoaisi siitä, mikä saa kuluttajat varovaisemmiksi. Tämä taas heikentäisi tilapäisesti talouskasvua, vaikutus ei kuitenkaan olisi kovin suuri ja se tuntuisi vain pari vuotta.
Monen mielestä ikävintä yleisen arvonlisäveron nostossa olisi kuitenkin se, että se kurittaisi eniten pienituloisia.