Kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrysen (kesk.) mukaan molempien suunnitelmien toteutuminen tarkoittaisi varsinaisten kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamista kymmenillä miljoonilla euroilla.
-Tämä on täysin mahdotonta. Näköpiirissä on, että kasvu ei toteudu sellaisena kuin oli ajateltu, mutta emme me nyt sentään voi lähteä määrärahoja pienentämään, hän sanoi.
Budjettiin etsitään säästökohteita
Säästöaikeet liittyvät siihen, että ensi vuoden budjetista pitäisi löytää 200 miljoonaa euroa kohdennettavaksi uudelleen talouskriisin vuoksi. Väyrynen ei purematta niele sitä, että merkittävä summa säästöistä haalittaisiin kasaan ulkoministeriöstä.
-Onhan se kohtuutonta, jos tästä 200 miljoonasta pyritään kolmasosa tai jopa puolet ottamaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Täytyy olla jokin järkevä suhde näiden säästöjen kesken, hän sanoi.
Suunnitelmia vastustaa myös Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, joka luonnehtii niitä vastuuttomiksi. Hän korostaa, että talouskriisin ja ilmastonmuutoksen vuoksi kehitysavun tarve tulee päinvastoin kasvamaan.
0,7 prosentin tavoite
Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden pitää olla ensi vuonna vähintään 0,51 prosenttia ja vuonna 2015 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Eri maiden toisistaan poikkeavat laskutavat tekevät todellisen vertailun kuitenkin hankalaksi.
Kehitysmäärärahojen kohtalosta päätetään hallituksen budjettiriihessä vajaan parin viikon kuluttua.