Opastetut hautuumaakierrokset keräävät vuosi vuodelta enemmän kiinnostuneita. Kekkosten historia on muodostunut myös kierrosten yhdeksi vetonaulaksi, sanoo matkailuopas Riitta Auer.
- Urho Kalevastahan on paljon asiaa, ja täytyy aivan rajoittaa mitä hänestä kertoo. Kysytyimpiä ovat myös nämä meidän virkamiehemme: raatimiehiä on tässäkin matkan varrella, ja aina on mukana meidän monitoimimiehemme Herman Renfors, tehtailija, keksijä, hänellä on monta nimeä.
Hautausmaa on läpileikkaus kaupungin historiaan ja elämänmenoon. Vanhimmalta ajalta on säilynyt vain vankkoja, suuria rautaristejä, joita aikanaan muunmuassa apteekkarit pystytyttivät itselleen. Hautapaikka saatettiin katsoa itselle jopa etukäteen, Auer kertoo.
- Hautakivetkin saattoivat jo olla valmiina, ja jos ympäristöä oli koristeltu esimerkiksi erilaisilla kettingeillä ja muilla asiallisilla koristuksilla, saatettiin oman maun lisäksi katsoa vähän hautapaikan mallia naapuristakin.
Iäisyys on läsnä kalmistossa
Jotkut tulevat hautuumaille etsimään juuriaan, ja opastetuilla kierroksilla kävijöitä kiehtoo historia. Hautakivien lomassa kulkiessa tulee kuitenkin väistämättä ajatelleeksi myös oman tomumajansa lepopaikkaa ja elämän rajallisuutta.
- Kyllä nämä asiat ovat lähentyneet ihmisille. Kuolema ei ole enää niin voimakas asia. Nykyihminen ei ota sitä enää niin pahana asiana, vaan kuolema on luonnollinen asia, pohtii Auer.