Valtion menojen rahoittamiseksi otetaan ensi vuonna uutta velkaa noin 13 miljardia euroa eli joka neljäs euro täytyy lainata.
Velan kasvu ei kuitenkaan hirvitä hallitusta.
Hallituksen pääviesti on, että taantumassa ei leikata menoja eikä koroteta veroja. Näin halutaan välttää 1990-luvun laman virheet. Silloin työttömien määrä karkasi puoleen miljoonaan.
Talouden syöksyn syvyyttä kuvaa valtiovarainministeriön arvio, että yritysten maksamien yhteisöverojen tuotto puolittuu ensi vuonna ja että talouskasvu elpyy Suomessa muita EU-maita hitaammin.
Budjettineuvotteluissa suurimmat kiistan aiheet liittyvät työttömyyden torjuntaan; kuinka paljon rahaa työllisyystoimiin varataan ja mihin rahat käytetään.
Hallituksessa on jo aiemmin päätetty, että eri ministeriöistä pitäisi raapia kokoon yhteensä 200 miljoonaa euroa työllisyyden hoitoon. Näitä rahoja ei ole kukaan vielä valtiovarainministeriöön kiikuttanut.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on esitellyt oman työllisyyspakettinsa, jota vihreä työministeri Anni Sinnemäki on kuvannut vasta hyväksi pohjaksi neuvotteluille.
Myös keskustalaiset liikenneministeri Anu Vehviläinen ja kuntaministeri Mari Kiviniemi ovat vaatineet lisää rahaa tie- ja ratatöihin sekä kuntien avustamiseen.
Työllisyys- ja kuntarahat ratkaistaan vasta koko hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla.
Ruokavero närästää edelleen
Hallituspuolueiden välillä on ollut myös sanasotaa veromuutoksista.
Ruokaveron alentaminen lokakuussa närästää edelleen kokoomusta. Keskusta ja vihreät vaativat luvattua suurempaa kunnallisverotuksen perusvähennystä. Mutta tässä on puolin ja toisin kysymys politiikasta, oman poliittisen profiilin korottamisesta.
Poliittiset jännitteet värittävät myös muuten budjetin valmistelua.
Ne johtuvat sekä taantumasta että valmistautumisesta jo seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Kokoomus ajaa valtiovarainministeri Kataista seuraavan hallituksen pääministeriksi, ja lama-ajan valtiovarainministerin salkusta pitäisi selvitä kunnialla.
Pääministeripuolue keskusta puolustaa asemiaan jo hieman epätoivoisena ja keskustan sisällä käydään myös sisäistä valtataistelua. Pääministeri-puoluejohtaja Matti Vanhasen asema on puntarissa ensi kesän puoluekokouksessa ja haastajat kuopivat jo maata.
Vihreillä on uusi puheenjohtaja Anni Sinnemäki, joka joutuu vastaamaan massatyöttömyydestä.
Poliittiset jännitteet näkyvät siinä, että puolueilla ja yksittäisillä ministereillä on tarvetta omiin ulostuloihin.
Tilanteen herkkyyttä kuvaa kokoomuksen Kataisen ja keskustan Liisa Hyssälän nokittelu, että kumpi saa kunnian siitä, että kuluttajahintojen laskusta huolimatta kansaneläkkeitä ja muita Kela-etuuksia ei leikata.