Vanhasen mukaan Venäjän ja Georgian sota voi lisätä perusteluja Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, mutta voi myös johtaa vastakkaiseen ajatukseen, että Nato ei ehkä sittenkään olisi ollut tässä tilanteessa auttamassa.
Pääministerin mielestä ulkoministeri Alexander Stubbin näkemys on tuttu Kokoomuksesta ja kuultu aiemminkin. Stubbin mukaan Venäjän tilanne pakottaa Suomea harkitsemaan ulkopolitiikkaansa uudelleen ja miettimään jopa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.
Venäjä-suhteissa viileämpi kausi Vanhasen mielestä suhteissa Venäjään on alkanut viileämpi kausi. Vanhasen mukaan Euroopan unionin pitää nyt säilyttää maltti ja olla poikkeuksellisen pitkäjänteinen suhteessa Venäjään. Samalla hän kehottaa unionia pidättäymään Venäjään kohdistuvista rangaistuksista Kaukasian kriisin jälkiselvittelyssä. Pääministerin mielestä rangaistukset, pakotteet, puhumattakaan välirikosta eivät ole oikea tie. Hän sanoo, että Suomi tekee osansa tilanteen ratkaisemiseksi mahdollisimman nopeasti muun muassa Etyjin puitteissa. Pääministeri muistuttaa kuitenkin, ettei "Venäjällä voi olla muihin maihin ulottuvaa etupiiriä, jolla yhteisesti sovitut periaatteet eivät voi olla voimassa". Vanhanen on pettynyt siihen, että sotilaallinen voimankäyttö on yhä osa Venäjän ulkopolitiikkaa. Pääministerin mukaan Venäjän käyttämä sotilaallinen voima ulkopolitiikassa Georgian konfliktin yhteydessä on ollut pettymys Suomelle. Hän kuitenkin painottaa, ettei Suomessa ole syytä suurempaan huoleen. Suomen linjaan ei tarkistuksia Pääministerin mukaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on arvioitava Suomen toimintaympäristöä ja Venäjää tapahtuneen valossa. Vanhanen ei silti usko, että konflikti aiheuttaa tarkistuksia Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan.
Vanhanen muistutti kuitenkin, ettei Suomen puolustamiseen riitä pelkkä kriisinhallintajoukko. Hän kyseli puheessaan, joutuiko Georgian kriisinhallintajoukon tyyppinen armeija Venäjän paljon pienemmän sotilasyksikön jyräämäksi. Jos näin on, viivaa se Vanhasen mukaan alle sitä, että suomen aluepuolustus on oikeasti rakennettava puolustukseksi eikä siihen riitä kriisinhallintajoukko.
EU-johtajat kokoontuvat huippukokoukseen pohtimaan Venäjän ja Georgian sodan aiheuttamaa tilannetta syyskuun alussa.