Päättäjistä enemmistö pitää kehitysyhteistyön sopivana määränä YK:n suosittelemaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, kansalaisista tällä kannalla on neljännes.

Kansalaisille avun tärkeimmiksi kohteiksi nousevat luonnonkatastrofeista kärsineet alueet, kun taas päättäjille Afrikka on selkeä ykkönen: 70 prosenttia päättäjistä piti Afrikkaa kehitysyhteistyön tärkeimpänä kohdealueena.

Tulokset käyvät ilmi Taloustutkimuksen kansalaisgallupista, jossa haastateltiin lähes tuhatta 15 - 79 -vuotiasta. Rinnan tämän kanssa haastateltiin kaikkiaan 128:aa kansanedustajaa, valtionhallinnon ylintä virkamiestä sekä tiedotusvälineiden ja talouselämän edustajaa. Hallituksen sopimissa lähivuosien menokehyksissä kehitysyhteistyön määräraha pysyi valtiovarainministeriön vuodelle 2010 ehdottamassa 0,48 prosenttiosuudessa Suomen bruttokansantulosta. Väyrynen ei povaa avustustavoitteiden onnistumista

Kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrynen (kesk.) sanoo panneensa merkille päätöksentekijöiden hyvin kriittisen suhtautumisen kehitysmaille annettavaan suoraan budjettitukeen. Väyrynen sanoo itsekin pitävänsä parempana vaihtoehtona selkeisiin hankkeisiin annettavaa tukea kuin valtion budjettien tukemista.

Väyrysen mukaan vastaisuudessa nousee yhä tärkeämmäksi kestävän kehityksen ja luonnonvarojen hoidon merkitys. Maatalouden merkitys on näissä hankkeissa hyvin keskeinen.

Väyrynen sanoo Suomen nykyisen hallituksen jo ohjelmassaan sitoutuneen kehitysmäärärahojen kasvattamiseen. Suomen nopean talouskasvun takia määrärahojen osuus bruttokansantuotteesta ei ole kuitenkaan sanottavasti kasvanut, se on yhä noin 0,44 prosenttia. Väyrynen ei uskaltanut arvailla, koska Suomi saavuttaa YK:n antaman tavoitteen 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.