Viime aikoina on kohistu taulukaupoista, joilla esimerkiksi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) sekä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ovat rahoittaneet vaalikampanjoitaan. Siitä sen sijaan ei juuri puhuta, että kenen tekemästä ja millaisesta taiteesta on kyse. Esimerkiksi galleristi Kaisu Rehbinder helsinkiläisestä Galleria Brondasta kertoo, ettei hänkään tiedä sellaisten taiteilijoiden nimiä, jotka ovat olleet mukana vaalirahoituksessa. - En todellakaan. Juhani Palmu on ainoa nimi, jonka olen lehdistä nähnyt, Rehbinder sanoo. Juhani Palmu on tehnyt poliitikkojen kanssa taulukauppaa jo 1990-luvulta lähtien. Hänen mukaansa vaalitaulut eivät ole kokonaisuuteen nähden kovin merkittävä tulonlähde. Toisin kuin Palmulle, monelle taiteilijalle ja galleristillle vaalitaidekauppa on kiusallinen asia. - Taiteilijat ovat itse asiassa aika tarkkoja siitä, missä he esittäytyvät töillään. Ja monelle taiteilijalle tämä on pikkusen harmaa alue, galleristi Kaisu Rehbinder arvioi. Vaalitauluja myydään myös ylihintaan Sinänsä taide on mitä mainioin vaalirahoitusväline, sillä töillä ei ole täsmälleen määritettävissä olevaa arvoa. Tästä syntyy kuitenkin myös ongelma. Vaalitauluina saatetaan myydä kaveriperiaatteella ylihintaan taidetta, joka ei muuten menisi kaupaksi. Galleristien mukaan ilmiö vääristää taiteen hinta- ja laatusuhdetta. Kansanedustajien tiedetään myös tehneen vaalitaulukauppoja sukulaistaiteilijoidensa kanssa. Pitkän linjan galleristin mielestä poliitikkojen rakkaus taiteeseen on kaikkea muuta kuin pyyteetöntä. Kaisu Rehbinder muistelee, että hänen 30-vuotisen uransa aikana hänen galleriassaan ei ole kovinkaan useita poliitikkoja käynyt. - Ainakaan rakkaus kuvataiteeseen ei tässä ole motiivina, hän sanoo. YLE Uutiset