Tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama neuvosto voi antaa huomautuksia, mutta se ei ole tuomioistuin, eikä se käytä julkista valtaa.
Julkisen sanan neuvoston mukaan Helsingin Sanomat ei esittänyt riittäviä näyttöjä 27.1.2008 julkaisemansa jutun perustaksi. Voimakkaasti leimaavan ja yleistävän juttukokonaisuuden totuudellisuus jäi näin ollen JSN:n mielestä osoittamatta. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen sanoi YLE Uutisille, että JSN piti hyvänä sitä, että Helsingin Sanomat puuttui aiheeseen. Kansanedustajia kuitenkin leimattiin neuvoston mielestä liian heikoin perustein. Neuvosto antoi Helsingin Sanomille viiden kansanedustajan kantelusta neljä langettavaa ja yhden vapauttavan päätöksen. Kantelut koskivat lehden tammikuista kirjoitusta, jossa mainittiin nimeltä seitsemän kansanedustajaa. Heistä Esa Lahtela (sd.), Tero Rönni (sd.), Tapani Mäkinen (kok.), Mika Lintilä (kesk.) ja Pekka Vilkuna (kesk.) tekivät kantelun. Pekka Vilkunan osalta JSN:n päätös oli vapauttava. Vilkunan katsotaan itse vahvistaneen epäilyksiä Vilkunan osalta neuvosto totesi, että hän omilla repliikeillään jutussa on kertonut käyttäytyneensä tavalla, jonka voi katsoa vahvistavan jutussa esitettyjä väitteitä seksuaalisesta häirinnästä. Vilkuna oli JSN:n päätöksestä yllättynyt. Hänen mukaansa ratkaisu perustui tehty yhteen lauseeseen, jossa hän oli myöntänyt kertoneensa joskus eduskunnassa "juttuja". Katso Pekka Vilkuna YLE Uutisten haastattelussa Eduskunnan häirintäkeskustelu alkoi viime syksynä valmistuneesta selvityksestä, jossa useat eduskunnan naistyöntekijät kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää. Häiritsijöiksi sanottiin nimeltä mainitsemattomia kansanedustajia ja työtovereita.