Verhofstadt johtaa parhaillaan hallitusta, joka toimii toimitusministeristönä. Ylimenokauden hallituksen on tarkoitus hoitaa keskeisimmät hallituksen tehtävät ja samalla aloittaa neuvottelut Belgian poliittisten instituutioiden uudistamisesta.
Verhofstadt on käynyt neuvotteluja hollanninkielisten flaamipuolueiden (liberaalit ja kristillisdemokraatit) ja ranskankielisten puolueiden (sosialistit ja liberaalit) kesken.
Vaalit Belgiassa pidettiin kesäkuussa, mutta uutta hallitusta maahan ei ole saatu syvien erimielisyyksien vuoksi maan hollannin- ja ranskankielisten osien välillä.
Aiemmat hallitusneuvottelut, joita johti vaalit voittanut flaamilainen kristillisdemokraatti Yves Leterme, ovat kaatuneet.
Nyt hallitusneuvotteluja vetävän Verhofstadtin liberaalipuolue VLD hävisi vaalit, mutta mielipidemittausten mukaan hän on noussut poliittisen kriisin aikana maan suosituimmaksi poliitikoksi.
Kuningas antoi Verhofstadtille tehtäväksi muodostaa ylimenokauden hallitus, joka hoitaisi kiireelliset talouteen liittyvät ongelmat ja aloittaisi neuvottelut Belgian poliittisten instituutioiden uudistamisesta.
Flaamit haluavat uudistaa valtarakenteita
Hollanninkieliset flaamipuolueet haluaisivat uudistaa hallintorakenteita saadakseen lisää valtaa vauraalle alueelleen, maan pohjoisosalle. Eteläinen, lähinnä ranskankielinen Vallonia vastustaa tätä.
Jatkuva poliittinen umpikuja on jo heijastunut kansalaisten arkeen ostovoiman heikkenemisenä, sillä palkkoihin ei ole tehty indeksikorotuksia puoleen vuoteen.
Jos Verhofstadt saa kokoon neljän puolueen hallituksen, sillä olisi selvä enemmistö parlamentissa, mutta ei kahden kolmasosan enemmistöä, mikä tarvittaisiin perustuslain muuttamiseen.
Maan eroava hallitus on liberaalien ja sosialistien koalitio, jossa on edustajia kielirajan kummaltakin puolelta. Nyt Verhofstadt yrittää jättää flaamilaiset sosialistit ulkopuolelle, ja nostaa hallitukseen flaamilaiset kristillisdemokraatit, jotka voittivat vaalit.
DPA, Reuters, AP