Myös Muurla - Lohja -välin mukainen niin sanottu elinkaarimalli on ollut esillä rahoitusvaihtoehtona.
Ministerin mielestä myös eläkeyhtiöt ja -laitokset voisivat olla mukana liikennehankkeiden rahoittamisessa.
Tierahaston malli toimisi Vehviläisen mukaan niin, että autoilijoiden käyttämistä polttoainelitroista rahastoon laitettaisiin muutama sentti ja sitten varoja käytettäisiin liikenteen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen.
Sen sijaan kuntien mukaantuloa tiehankkeiden rahoittamiseen Vehviläinen harkitsisi hyvin tarkasti. Esimerkkinä hän mainitsee Espoon päätöksen rahoittaa osia Kehä I:n parantamisesta. Samalla hän muistuttaa, ettei liikenneratkaisujemme perusta tai hankkeiden eteenpäinvienti voi olla kuntien lainanantokyky.
Vehviläisen mukaan uusia malleja on pakko kokeilla, sillä rakennuskustannusten nousun takia valtion budjetin määrärahat eivät riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Uusia rahoitusmalleja etsii parhaillaan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas.
Rahoitusmallien ongelmien lisäksi Vehviläinen pitää koko järjestelmää jäykkänä. Hänen mielestään ei ole järkevää, että siunaus erillisten hankkeiden budjettiylityksille pitää pyytää eduskunnasta asti. Näiden sijaan ministeri rakentaisi erillisen tieohjelman, jonka rahoituskehyksen sisällä Tiehallinto voisi pelata.