Samalla mepit ovat sitä mieltä, että Balkanin maat pitäisi ottaa unionin jäseniksi heti, kun ne täyttävät niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit. Kööpenhaminan kriteereitä ovat muun muassa demokratia, mielipiteenvapaus ja ihmisoikeudet.
Yksittäisistä edustajista kokoomuksen Eija-Riitta Korhola sanoo selkeimmin Suomen tinkineen laajentumisasiassa asetetuista kriteereistä. Hän kannattaa nyt vaiheittaista laajentumista eli ETA-jäsenyyden kaltaista menettelyä ennen varsinaista jäsenyyttä unionissa.
Saman puolueen Alexander Stubb ei näe rajoja unionin laajentumiselle. Stubbin mielestä ikääntyvä unioni tarvitsee uusia jäseniä. Stubb arvelee, että unioni voisi muutaman vuosikymmenen päästä olla jopa 40 maan yhteisö.
Turkki jakaa mielipiteitä
Yksittäisistä maista eniten mielipiteitä jakaa Turkki. Apila tulkitsee, että myönteisesti maan jäsenyyteen suhtautuvat vihreiden Satu Hassi, kokoomuksen Alexander Stubb ja keskustan Anneli Jäätteenmäki ja Samuli Pohjamo sekä SDP:n Riitta Myller.
Samalla he muistuttavat, että maan on täytettävä jäsenyyskriteerit. Itälä esimerkiksi uskoo, ettei Turkki ole valmis jäsenyyteen vielä vuosikymmeniin.
Keskustan Hannu Takkula harkitsisi Turkin sijasta unionin laajentumista Mustanmeren pohjoispuolelle, jossa jäseniksi kelpaisivat Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä.
- Euroopalla on omat historialliset ja maantieteelliset rajat, mutta tärkeämpänä pidän yhteisiä arvoja. Eurooppalaisen sivistyksen ja yhteiskuntajärjestyksen tunnusmerkkejä ovat olleet vuosisatoja kristinuskon periaatteet ja roomalainen oikeus, Takkula sanoo.
SDP:n Reino Paasilinna taas kysyy, kumpaa kannattaisi eurooppalaistaa, Turkkia vai Venäjää. Keskustan Kyösti Virrankoski taas selvimmin ilmaisee, että EU:lle riittäisi alueeksi historiallinen Eurooppa ja Balkan.
Keskustan verkkolehden Apilan kyselyyn vastasi 13 Suomen 14:stä Euroopan unionin parlamentin jäsenestä. Henrik Laxia ei tavoitettu.