Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli perjantaina yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa kriisinhallinnan lähinäkymiä.
Yhteistyötä Pohjois-Afganistanissa Ruotsin kanssa kehitetään, tavoitteena on alueellisen johtovastuun jakaminen siellä vaikkapa vuoron perään Ruotsin kanssa. Nyt Suomi toimii alueella Ruotsin ja Norjan alaisuudessa.
Suomella on nyt satakunta sotilasta Afganistanissa. Johtovastuun jako Ruotsin kanssa kasvattanee määrää muutamalla kymmenellä.
- Jos meidän konseptia vähän muutetaan, niin siinä yhteydessä henkilöstön määräkin muuttuu. Mutta se ei ole mikään erityinen poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on se, että Suomi jatkaa ja Suomen pitää jatkaa osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan myös Afganistanissa, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) selvitti.
Suomi kaavailee myös puolustustarvikemateriaalin toimittamista Afganistaniin. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) kesällä esille nostamia rynnäkkökivääreitä Afganistaniin ei kuitenkaan lahjoiteta. Sen sijaan Suomi tarjoaa muuta materiaaliapua ja tukee Afganistanin armeijan koulutusta.
Afganistanin hallitus on ollut kiinnostunut myös suomalaisista Pasi-miehistönkuljetusvaunuista. Päätöksiä tästä Suomi ei kuitenkaan vielä ole tehnyt.
Pääministeri Vanhasen mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ei päässyt yksimielisyyteen Afganistanille annettavasta pysyvästä kehitysavusta. Taustalla on ainakin ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen (kesk.) torjuva kanta.
Johtovastuu Kosovossa
Afganistan-sitoumusten ohella hallitus ja presidentti sopivat Suomen ottavan johtovastuun yhdestä taisteluosastosta Nato-johtoisessa Kosovo-operaatiossa. Sellainen rooli Suomella on jo kertaalleen Kosovossa ollut.
Lisäksi Suomi on valmis EU-operaatioon afrikkalaisessa Tshadin valtiossa, kunhan EU ensin selvittää Tshad-operaation tarpeet. Sudanin Darfuriinkin Suomi lähtee, mutta panos on näillä näkymin suhteellisen vaatimaton eikä ainakaan tarkoita jalkaväen lähettämistä.