Kun eduskuntavaaleissa otetaan käyttöön uudet vaalialueet, äänikynnys asettuu eri puolilla maata suunnileen samalle tasolle, ja vaaliliitoista voidaan luopua.
Vaalijärjestelmän uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan. Braxin mukaan hallitus voi antaa esityksen uudesta vaalilaista eduskunnalle jo ensi keväänä.
Uusi järjestelmä saattaa tulla käyttöön jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Hallitusohjelman mukaan vaalijärjestelmän uudistus on tarkoitus saada voimaan viimeistään vuoden 2015 vaaleihin.
Räsänen ja Korhonen samoilla linjoilla
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kiirehtii vaalilain uudistusta. Räsäsen mukaan vaalilain uudistus olisi saatava voimaan jo seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Räsänen haluaa uudistuksen nopeasti, sillä tämänhetkinen tilannetta syrjii hänen mukaansa pienten ja keskisuurten puolueiden äänestäjiä pienissä vaalipiireissä.
Vaaliliittojen kieltäminen on hänen mukaansa mahdollista vasta, kun piilevä äänikynnys saadaan tasaiseksi ja riittävän alhaiseksi kaikilla vaalialueilla.
Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen mukaan puolue on samoilla linjoilla vaalijärjestelmän uudistamisesta kuin oikeusministeri Tuija Brax.
Korhonen sanoo Verkkolehti Apilassa keskustan olevan valmis vaalialuejärjestelmään.
- Puolueelle on uudistuksessa tärkeintä se, että koko maassa on yksi ja yhtenäinen vaalijärjestelmä. Tällöin turvataan se, että äänikynnys pysyy samana ja jokainen ääni on arvokas, Korhonen kirjoittaa.
Vaalilain uudistaminen on kirjattu Vanhasen II hallituksen ohjelmaan ja lakiuudistusta valmistelee puoluesihteereistä koottu ryhmä.
Korhosen mukaan vaalialuejärjestelmäänkin liittyy joitain pieniä ongelmia. Verkkolehti Apilassa hän ennustaa, että ongelmaksi nousee vaalialueiden viimeisten eduskuntapaikkojen matemaattinen jako. Kokonaisuutena uudistus on Korhosen mukaan kuitenkin tarpeellinen.