Keskustalainen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila aikoo nostaa kiistan keskusteltavaksi seuraavassa EU:n ministeritapaamisessa syyskuun alussa.

- Tämä asia on erittäin vaikea hoitaa, jos ratkaisua ei löydy. Meillä on niin paljon vahvaa kotieläintaloutta, että kotieläintilan peltohehtaarit eivät kerta kaikkiaan riitä lannan levittämiseen. Avun on tultava sieltä kasvitilalta, Anttila selvittää kiistan taustoja

- Onko vaihtoehto se, että EU:lta on saatava valtuudet maksaa kansallista tukea, vai mikä näyttäisi realistiselta menettelytavalta, ministeri pohtii kysyvästi.

- Tilalla, joka tuottaa ylimäärän lantaa, on levitysvelvollisuus. Sille tilalle, jolta lanta lähtee, syntyy kustannuksia kuljettamisesta. Tässä on osa kustannuksia, mitkä pitäisi korvata. Toisaalta vastaanottava tila saa täten pellolleen lannoitteita, jotka muuten jouduttaisiin ostamaan keinolannoitteina. Katsotaan nyt sitten, että voiko määrätä pienen maksun sillekin, joka vastaanottaa. Mutta en tiedä, näitä pitää sitten tarkemmin neuvotella, kun lomakausi on ohi. Mutta siihen en kuitenkaan usko, että Suomen kokonaan maksama kansallinen tuki olisi ratkaisu, ministeri jatkaa YLE Uutisille.

Ministeri Anttila uskoo, että EU:n kelkankäännöksen todellinen syy on se, että EU haluaa yhtenäistää tukijärjestelmiä eri EU- maissa Tuottajat ovat olleet käärmeissään EU:n tempauksesta EU:n kanta siitä, että lantatuki on yleisen saastuttaja maksaa -periaatteen vastainen, merkitsi käytännössä, että jo neuvotellut uudet sopimukset kasvi- ja eläintilojen kesken eivät toteutuneet. Sopimuskausi on viisi vuotta, joten vanhoja sopimuksia on edelleen voimassa. Uusia sopimuksia oli tulossa 90 000 hehtaarille. Kaiken kaikkiaan on kyse parin kymmenen miljoona euron vuotuisesta tuesta.

Vehmaalaiset tuottajat Jyrki Heilä ja Pasi Karhula ovat sekä vihaisia että hämmentyneitä.

- Kevään lannat on jo levitetty ja sen jälkeen tuli vasta tieto tästä. Todennäköisesti näkymä on uusien sopimusten osalta huono, tuottajat kommentoivat.

- Lannanlevitystuen evääminen on todella suuri ongelma. Riskihän on siinä, että ravinteet levitetään entistä pienemmälle peltoalalle. Tulee päästöjä enemmän, kuin joudutaan levittämään lähialueille, kaksikko jatkaa.

- Joku ratkaisu pitäisi saada tähän tietämättömyyteen. Sitten voisi elää sen päätöksen mukaan.

- Mutta joka tapauksessa se on ravinteiden hukkaamista, jos levityssopimuksia ei jatketa, tuottajat toteavat lannanlevityksestä.