Vanhanen korostaa , että yksimielisyysvaatimus on kohtuuton yleiseurooppalaisten etujen kannalta kaikissa muissa kuin aivan välttämättömissä kysymyksissä.
Pääministeri Matti Vanhanen sanoi esitellessään Suomen puheenjohtajakauden tuloksia Brysselissä Euroopan Parlamentissa maanantaina, että perustuslakisopimus tulisi saada aikaan ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja.
Palveludirektiivi ja kemikaalilaki suurimmat saavutukset Vanhanen piti merkittävinä Suomen puheenjohtajakauden saavutuksina palveludirektiivin sekä kemikaalilainsäädännön hyväksymistä. Lainsäädännön myötä varmistui myös satoja työpaikkoja tarjoavan EU:n kemikaaliviraston tulo Helsinkiin. Edelleen Vanhanen kiitteli päätöstä passittoman Schengen-alueen laajentamisesta. Tuloksena on hänen mielestään yhtenäisempi Eurooppa, jossa raja-aidat häipyvät. Unionin laajentumispolitiikka on Vanhasesta ollut suuri menestys, joka on "kyennyt eheyttämään Euroopan, ylittämään kylmän sodan kahtiajaon". - Euroopan unioni on tänä päivänä ylpeä 25 jäsenvaltion tiivis liitto ja vuoden alusta peräti 27 jäsenmaan unioni. On ilo toivottaa Bulgaria ja Romania osaksi yhteistä eurooppalaista perhettämme, Vanhanen sanoi Brysselissä. Venäjä ja Turkki jäivät pettymyksiksi Matti Vanhansen mukaan unioni säilyy avoimena uusille jäsenille. Laajentuminen jatkuu, ja ehdot täyttävät maat voivat jatkossakin liittyä EU:n jäseniksi. Toisaalta "avoimen oven vastapainona on tiukka ehdollisuus". Unionin jäsenyyteen ei ole oikoteitä, vaan jäsenyys seuraa jäsenyysvaatimusten täyttämisestä, Vanhanen muistutti. Asia tuli esille Turkkia koskeneessa osuudessa, jonka dramaattisuutta Vanhanen pyrki hälventämään. - Suomi pyrki puheenjohtajakaudellaan tosissaan löytämään ratkaisua, joka olisi johtanut Ankaran lisäpöytäkirjan toimeenpanoon ja suoraan kauppaan Pohjois-Kyproksen kanssa. - Emme tässä onnistuneet ja sen takia meidän piti päättää Turkkia koskevista toimenpiteistä. Turkki ei täyttänyt sitoumuksiaan ja siitä on seurauksia. Suomi olisi halunnut myös aikaansaada yhteisymmärryksen neuvottelujen aloittamisesta Venäjän kanssa solmittavasta uudesta kumppanuussopimuksesta. Epäonnistumisen riskit olivat Vanhaselle ilmeiset. - Jos yhtenäistä sopimusta ei saada, on valitettavana ja lyhytnäköisenä kehityssuuntana kahdenvälisten sopimusten verkosto, jossa Venäjä voi kohdella EU:n jäsenmaita eriarvoisesti. Toiset saavat hyviä sopimuksia, toiset huonoja, jotkut saattavat jäädä ilman. Venäjää Vanhanen piti itsestäänselvästi tärkeänä kumppanina EU:lle, mutta tunnusti myös suhteiden ongelmat. - On rehellisesti sanottava, että monet Venäjän kehityspiirteet huolestuttavat meitä. En ole vakuuttunut siitä, että Venäjä kulkee oikeaan suuntaan. Meillä on täysi oikeus olla Venäjän kehityksestä huolestuneita, Vanhanen pohti. YLE Uutiset