Siviilipalveluksen lyhentämistä vaatineet ovat perustelleet ehdotustaan sillä, että lyhin varusmiespalvelus kestää nykyisellään vain 180 päivää, siviilipalvelus 395 päivää.
Kääriäinen nostaa esiin Ilta-Sanomissa esitetyn laskelman, jonka mukaan siviilipalvelus vastaa kestoltaan noin kahdeksan ja puolen kuukauden aseellista palvelusta. Hänen mukaansa ero pienenee yhä, kun otetaan huomioon, etteivät siviilipalveluksen suorittavat yleensä joudu kertausharjoituksiin.
Puolustusministeri sanookin, että siviilipalveluksen kehittämistä pohdittaessa on otettava huomioon palvelustyyppien rasittavuus ja vaativuus. Hän huomauttaa, että useimmat siviilipalvelumiehet eivät esimerkiksi joudu rasittaville leireille tai maastoharjoituksiin.
Seppo Kääriäinen puhui keskiviikkona iltapäivällä maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n ja nuorisojärjestöjen asevelvollisuusseminaarissa Helsingissä.
Kääriäinen toteaa YLEn TV-uutisten haastattelussa olevansa kuitenkin valmis miettimään uudelleen siviilipalveluksen kestoa. Tämä tulisi Kääriäisen mukaan tehdä vuoden 2008 puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Kääriäinen sanoo myös, ettei siviilipalveluksen kehittäminen kuulu puolustusministeriölle vaan valtioneuvostolle kokonaisuudessaan.
Viime vuonna kutsuntoihin osallistuneita oli 33 500. Heistä 82 prosenttia otettiin aseelliseen palvelukseen ja noin kaksi prosenttia siviilipalvelukseen. Runsas 15 prosenttia osallistuneista vapautettiin terveydellisistä tai muista syistä.